Millaista seurakunnan toimintaa kirkossa voidaan järjestää ja millaista ei? Millaisia muutoksia Tyrvään kirkkoon olisi hyvä tehdä ja millaisia ei? Mikä kirkossa on ehdottomasti säilytettävää? Nämä asiat ovat nyt keskiössä, kun Tyrvään kirkon remontin suunnittelu käynnistyy.
Sastamalan seurakunnan kirkkovaltuusto hyväksyi joulun alla tämän vuoden talousarvion investointiosaan noin 500 000 euroa Tyrvään kirkon peruskorjauksen toteutussuunnitteluun. Avustusta on haettu kirkon keskushallinnolta.
”Yksimielinen päätös ja varsin huomattava rahasumma kertovat siitä, kuinka paljon paikkakunnan ihmiset arvostavat Tyrvään kirkkoa ja kuinka merkittävä se on monille”, toteaa kirkkoherra Vesa Aurén.
Kirkon peruskorjauksen hankesuunnitteluun kirkkoneuvosto on jo aiemmin valinnut arkkitehtitoimisto NOAN Tampereelta ja peruskorjauksen suunnittelua varten valittu, työntekijöistä ja luottamushenkilöistä koostuva 11-henkinen ohjausryhmä on myös aloittanut toimintansa ja kokoontuu seuraavat kuukaudet parin viikon välein.
Arkkitehtitoimisto NOAN on saanut käyttöönsä kirkkoa koskevat vanhat piirustukset, aiempien peruskorjausten asiakirjoja sekä perinpohjaiset kuntotutkimukset, joiden pohjalta he ovat laatineet kirkon rakennushistoriaselvityksen.
”Kuntotutkimukset osoittavat kiistatta sen, että Tyrvään kirkko on tullut tekniseen peruskorjausikään”, kertoo Arkkitehtitoimisto NOANin arkkitehti SAFA Lassi Viitanen. Hänen mielestään suunnittelussa on erityisen tärkeää, että seurakunnan työntekijät ja seurakuntalaiset saavan mahdollisuuden vaikuttaa siihen, miten kirkkoa tulevina vuosina korjataan ja kunnostetaan, tai mahdollisesti muutetaan.
“Muutoksia ei tehdä muutosten vuoksi, vaan tarpeeseen perustuen. Me arvioimme ensinnäkin teknisiä tarpeita, jotka ovat olennaisia arvokkaan rakennuksen säilymisen kannalta. Seurakunnan tottumukset ja seurakuntalaisten tapa käyttää kirkkoa määrittelevät sitten ne toiveet, millä kirkkoon saadaan monikäyttöisyyttä”, Viitanen selvittää.
Hankesuunnitteluun on osallistettu seurakunnan työntekijöitä sekä kirjallisella kyselyllä, että yhteisellä työskentelyllä, joka alkoi jo tänään tiistaina.
Kirkkovaltuusto kokoontuu pohtimaan kirkon remonttia iltakoulussaan 5. helmikuuta, ja seurakunnan jäseniä kutsutaan Tyrvään kirkossa pidettävään keskustelutilaisuuteen torstaina, 12. helmikuuta kello 18.00.
Kaikissa näissä tilaisuuksissa pohditaan arkkitehtitoimiston johdolla kirkon remonttia ja tilojen monikäyttöisyyttä.
Aurén muistuttaa, että peruskorjauksesta tai sen rahoituksesta ei ole olemassa muuta päätöstä, kuin kirkkovaltuuston yksimielinen päätös.
“Ainakin suunnittelu tehdään nyt kunnolla ja huolella. Tärkeää on, että kirkon ulkopuolinen remontti tehtäisiin kohtuullisen pian. Esimerkiksi vesikaton tekniset puutteet pitää ehdottomasti korjata, samoin julkisivun vauriokohdat, sekä kunnostaa vanhat ikkunat ja ulko-ovet”, hän selvittää.
Kirkkoherran mukaan tärkein kysymys on, kuinka paljon monikäyttöisyyttä seurakuntalaiset ja työntekijät kirkkoon haluavat.
“Useampi on toivonut, että kirkon äänentoistoa parannettaisiin, alttarialueelle pääsisi myös pyörätuolilla ja rollaattorilla, kirkossa olisi kunnollinen lasten nurkkaus perhekirkkojen pienimmille, tai että kirkossa olisi sisällä yleisö-wc. Myös Tyrvään kirkossa on ollut tarjolla kirkkokahveja ja nykyinen kahvittelutila, missä ei ole edes vesipistettä, on kaikkea muuta kuin toimiva, eikä sen nykyinen kalustuskaan ole kirkon arvon mukainen”, hän toteaa.
Sastamalan seurakunnan kiinteistöpäällikkö Kimmo Anttila muistuttaa, että Tyrvään kirkon peruskorjaushanke on seurakunnan suurin hanke vuosikymmeniin.
“Tilat tulisi päivittää nykyajan vaatimusten mukaisiksi ja suunnitella huolella, millainen kirkko palvelisi parhaiten seurakuntaa myös tulevina vuosikymmeninä. Vaikka hanke aikanaan jouduttaisiin toteuttamaan vain osittain, on suunnittelu syytä tehdä mahdollisimman laajana kokonaisuutena”, hän korostaa.
Mahdolliset sisätilojen muutokset ovat myös strateginen valinta.
“Lähtökohta on se, että kaikki mahdolliset muutokset hyväksytetään kirkkovaltuustolla ja Museovirastolla kirkkotilaa, sen historiaa ja pyhyyttä kunnioittaen. Tyrvään kirkko on seurakunnan kirkoista käyttöasteeltaan merkittävin, ja sen korjausvelka kasvaa koko ajan. Usein kysytään, onko seurakunnalla varaa kirkon remonttiin, mutta kääntäisin kysymyksen ennemmin niin päin, että onko seurakunnalla varaa olla tekemättä peruskorjausta. Tyrvään kirkko on keskellämme aina, ja kun sen korjaukseen aikanaan ryhdytään, olisi hienoa, että sen myötä seurakunnalla olisi keskellä kylää kutsuva kirkko, jonne on matala kynnys astua sisään”, lisää talousjohtaja Elisa Nieminen.
Nykyisin jokaisen – vanhankin – kirkon peruskorjaus sisältää monikäyttöisyyden aineksia.
“Esimerkiksi Tampereen 200-vuotiaaseen Vanhaan kirkkoon, Keskustorin laidalle, on kirkon takaosaan, urkuparven alle, tehty todella tyylikäs pieni keittiö ja inva-wc, sekä teetetty kirkon penkkeihin tyylillisesti sopivat pöydät ja irtotuolit noin 40 hengelle. Oikein onnistunut ja toimiva muutos”, kiittelee Vesa Aurén.
Lassi Viitanen näkee, että Tyrvään kirkossa on paljon potentiaalia.
“Esimerkiksi urkuparven takana olevilta galleriakäytäviltä on upea näköala Liekovedelle, ja tilat voisivat tulevaisuudessa palvella niin työtilana kuin kerhotilanakin”, hän visioi.
Samaan hengenvetoon hän kuitenkin muistuttaa, että luonnosvaiheessa ideoita nousee esiin ja jotkut niistä toteutetaan, ja joistakin luovutaan. Joitakin kenties toteutetaan vuosia myöhemmin, joten suunnitelman on syytä olla muuntojoustava.
“Patenttiratkaisua näissä ei ole, vaan on löydettävä ratkaisu jokaiseen kirkkoon erikseen. Sellainen, joka palvelee parhaiten juuri kyseisen seurakunnan toimintoja ja seurakuntalaisten toiveita”, hän painottaa.
