Kaivosyhtiö kutsui Stormin asukkaat kuulemaan uudesta jätealueesta – “Ympäristöasiat pitää ottaa tarkasti huomioon”

Mikko Lahtinen tutustui alueen karttaan torstaina pidetyssä tupaillassa. Hän tuli tilaisuuteen yhdessä vaimonsa Jaanan kanssa.

Keskellä Sastamalan Stormin kylää asuva Mikko Lahtinen oli yksi kaivosyhtiö Dragon Mining Oy:n tupailtaan kutsumista alueen asukkaista.  Kutsuja alueen asukkaille ja maanomistajille lähetettiin kaikkiaan noin sata.

Tapahtumassa tiedotettiin uutta jätealuetta koskevista suunnitelmista, ja vastattiin yleisön kysymyksiin. Stormiin on suunnitteilla uusi kaivannaisjätealue, sillä kaivosyhtiö haluaa laajentaa siellä sijaitsevaa rikastushiekka-aluettaan.

Laajennustarve olisi läjitystavasta riippuen 20-40 hehtaaria. Tällä hetkellä yhtiöllä on Stormissa jo entuudestaan 35 hehtaarin kokoinen rikastushiekka-alue.

”Talvivaaran jälkeen mihinkään kaivoshankkeisiin ei voi suhtautua naiivisti. Ympäristöasiat huolestuttavat, sillä aivan rikastamoalueen takarajalla virtaa Ekojoki, ja jos laajennus tapahtuu, niin olisiko sillä vaikutusta Ekojoen lisäksi Rautaveteen, Kokemäenjokeen ja periaatteessa aina mereen saakka? Seuraukset voivat olla vakavia”, pohti Lahtinen alkukahvittelun aikana.

”Ympäristöasiat pitää ottaa tarkasti huomioon ja on hyvä, että lupa-asioihin suhtaudutaan asianmukaisesti. Olen toki luottavainen suomalaisen julkisen vallan ja lainsäädännön suhteen. Täällä ollaan aika tarkkoja.”

Lahtista mietitytti ympäristöasioiden lisäksi myös Dragon Miningin omistuspohja.

”Menevätköhän lopulta kaikki suurimmat hyödyt toiselle puolelle maailmaa, Kiinan suuntaan? Tämänhetkinen maailmantilanne huomioon ottaen se ei mielestäni olisi hyvä asia”, hän tuumasi.

”Ja pitää muistaa, että kaivosteollisuudessa on aina riskinsä, tietysti yhtiön työntekijät tässäkin tilaisuudessa varmasti puhuvat asioista positiivisesti, mutta me alueen asukkaat kannamme riskit.”

Samankaltaiset kysymykset askarruttivat muitakin paikalle saapuneita, ja illan edetessä näitä asioita käytiin läpi.

Petra Peldanius ja Jani Junnila vastasivat yleisön kysymyksiin. Keskustelu kävi vilkkaana.

Tupaillassa puheenvuoroja käyttivät sekä kaivosyhtiön edustajat että ympäristösuunnittelu- ja konsulttiyritys Envineerin asiantuntijat.

Dragon Mining Oy on suomalainen kaivosyritys, joka harjoittaa malminetsintää kaivostensa ympäristössä. Yhtiön omistaa australialainen Dragon Mining Ltd, joka on listattu Hong Kongin pörssissä.

Suurinta pörssiosakkeiden omistajaa yhtiön edustajilta tiedusteltaessa selvisi, että yksi suurimmista omistajista on hongkongilainen yritys. Osallistujille vakuutettiin kuitenkin, että hyödyt paikallisesta toiminnasta eivät kuitenkaan valu Suomen rajojen ulkopuolelle, vaan kilisevät yhteiseen kassaan – esimerkiksi yrityksen työllistävä vaikutus on merkittävä.

”Yhtiö on toiminut Suomessa jo 20 vuotta, ja omaa henkilöstöä meillä on 34, ja urakoitsijoita 53 henkilöä”, yhtiön ympäristöpäällikkö Tuomo Etelämäki selvitti.

Dragon Mining tuo Sastamalaan myös kunnioitettavan määrän veroeuroja, yhtiö nimittäin maksoi kokonaisuudessaan noin 3,2 miljoonaa euroa yhteisöveroa, ja kiilasi sillä Sastamalan yrityksistä ykköseksi viime vuonna, kuten useina muinakin vuosina. Yhtiön verotettavat tulot olivat miltei 15,8 miljoonaa. Emoyhtiölle ei maksettu osinkoja.

Dragon Miningilla on Huittisten Jokisivulla toimiva kaivos, jossa louhitaan maanalaisesti kultamalmia. Louhitut malmit rikastetaan  Stormin rikastamolla. Envineer puolestaan vastaa suunnitelmissa olevan kaivannaisjätealueen YVA – (ympäristövaikutusten arviointi)-selvityksestä ulkopuolisena, ja riippumattomana tahona.

Stormissa kaivostoiminta on tuttua pitkältä ajalta. Usein kylät rakentuvat kaivoksen ympärille, mutta Stormissa kaivostoiminta tuli aikoinaan kylän keskelle. Juuret ulottuvat Outokummun ajoille saakka, ja historiaan liittyy kipeitäkin asioita. Jotkut seudun asukkaat ovat menettäneet kotinsa jopa kahteen kertaan.

”Kaikki maat, mitkä kaivosyhtiö aikoo lunastaa, ne voivat lunastaa. Kaivoslaki on sellainen. Ei ole yksityistä omaisuutta sen yli”, tiedettiin yleisöstä.

Suuri osallistujamäärä yllätti järjestäjät. Paikalla oli kymmeniä asiasta kiinnostuneita.

Kaivoslain mukaan valtauksen voi todella tehdä, mutta maanomistajalla on oikeus saada esiintymän hyödyntäjältä korvaus esiintymän hyödyntämisestä. Suunnitelmissa oleva kaivannaisjätealueen laajennus vaatisi myös yksityisten henkilöiden maita, vaikka yhtiöllä on alueella omaakin maa-aluetta omistuksessaan.

”Kaivoslupa-alueen mahdollinen laajentaminen edellyttää kuitenkin täysin omaa viranomaisprosessiaan, mitään alueita ei voida laajentaa ilman erillisiä selvityksiä ja lupamenettelyitä”, painotti Etelämäki.

Mikäli hanke etenee, maanomistajien kanssa käydään neuvotteluja. Prosessi vie kuitenkin aikaa kaikkine vaiheineen.

”Tämänhetkinen tilanne on se, että suunnitelmissa olevalle maa-alueelle on tehty pohjatutkimuksia, ja seuraavaksi käynnistyy YVA-menettely, jonka jälkeen vuorossa on luvitusprosessi”, selvitti Envineerin vanhempi asiantuntija Petra Paldanius. Vaihtoehtoja uudelle kaivannaisjätealueelle tupaillassa esiteltiin neljä, ja alueiden kartat olivat nähtävillä.

Kokemäenjoki, Kiikka
Ympäristövaikutukset huolestuttivat. Kuvituskuva: Alueviestin arkisto

Vesistöihin, luontoon ja asuinympäristöön liittyvien huolien lisäksi esille nousivat pölyongelmat. Stormin rikastamon pölyongelmat ovat olleet useaan otteeseen harmina vuosien varrella, kovat tuulet ovat toisinaan nostattaneet pölypilviä, joista alueen asukkaat ovat kärsineet.

”Pölystä on ollut ongelmia erityisesti toukotöiden aikaan keväällä, samaan aikaan kun maanviljelijät kylvävät”, yleisön joukosta mainittiin. Vaikka ongelmaa on pyritty pitämään hallinnassa, pölypilviä on välillä päässyt rikastamolta tuulisilla ilmoilla karkaamaan. Aivan vaaratonta pöly ei ole, sillä se sisältää muun muassa kuparia ja arseenia.

”Toki voihan siinä vielä kultaakin olla mukana, ei muuta kuin pinnoilta pyyhkimään ja viemään Cittarille kultakauppiaalle myyntiin”, veisteli yksi asukas.

”Viime keväänä viikon narskui hampaissa se pöly, sitä oli sen verran paljon.”

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan pölystä ei ole haittaa, mikäli pölyntorjunta on kunnossa, eli sitä ei leviä ympäristöön. Yhtiön puolelta parannusta lupailtiin.

”Kuivat, tuuliset jaksot ovat vaikeimpia. Tulevalle kesälle on tarkoitus panostaa tämän ongelman torjuntaan entistä paremmin”, vakuutti Tuomo Etelämäki.

Uuden rikastushiekka-alueen suunnitelmat asettuvat useamman vuoden aikajänteelle. Mikäli kaikki tulee etenemään suunnitelmien mukaan, alueen käyttöönotto tapahtuu vuonna 2032.

Jätä kommentti