Metsänhoitoyhdistys Satakunta yhdistyy toukokuun alusta Karhun, Pirkanmaan, Pohjois-Pirkan ja Roineen Metsänhoitoyhdistysten kanssa muodostaen uuden Metsänhoitoyhdistys Länsi-Suomen.

Fuusio muodostaa yhden Suomen suurimmista metsänhoitoyhdistyksistä.

Vappuna aloittavalla MHY Länsi-Suomella on yli 17 000 jäsentä ja metsänomistajia palvelee lähes 100 toimihenkilöä.

MHY Länsi-Suomen mukaan fuusion tavoitteena on vahvistaa asiantuntemusta, turvata paikallinen palveluverkko sekä kehittää toimintaa pitkäjänteisesti metsänomistajien tarpeista käsin.

MYH Länsi-Suomessa uskotaan, että yhdistäminen luo edellytykset entistä vahvemmalle edunvalvonnalle, palvelukehitykselle ja resurssien tehokkaalle käytölle muuttuvassa toimintaympäristössä.

Tutut asiantuntijat säilyvät

MHY Länsi-Suomen laajalla alueella tulee jatkossa toimimaan neljä tiimiä. Alueviestin jakelualue kuuluu tiimiin, joka ylettyy Kokemäeltä aina Lempäälään asti.

Tämän tiimin asiakkuuspäällikkönä toimii aiemmin MHY Satakunnassa metsäasiantuntijana ollut huittislainen Teemu Rauvala.

”Toimenkuva tulee tulevaisuudessa vielä tarkentumaan, mutta jatkossa tehtäväni on toimia metsäasiantuntijoiden esimiehenä ja tukena. Uutta mallia työstetään vielä, mutta se alkaa olla jo varsin valmiina. Toki kun puhutaan näin isosta muutoksesta, lopullinen malli tulee varmasti muotoutumaan hiljalleen kun päästään tosissaan kiinni uuteen.”

Uusi yhdistys toki näkyy metsänomistajille, mutta ei negatiivisessa mielessä, ja tutut asiantuntijat säilyvät.

”Itseni tilalle tullaan palkkaamaan yksi uusi metsäasiantuntija ja koko yhdistyksen alueelle aukeaa varmaan pari, kolme muutakin paikkaa eli siinä mielessä uusiakin kasvoja on tulossa. Fuusio ei kuitenkaan tässä tapauksessa tarkoita sitä, että työntekijämäärä vähenisi vaan päinvastoin niin itselleni kuin koko yhdistykselle on tärkeää, että kentästä pidetään huolta ja metsäasiantuntijoiden verkosto on riittävän kattava. Asiakkaan pitää saada meihin helposti yhteys”, hän sanoo.

Rauvala uskookin, että yhdistyminen ei tule näkymään ainakaan negatiivisella tavalla.

”Uusi, isompi Metsänhoitoyhdistys antaa meille laajemmat hartiat.”

Rauvala jatkossakin Huittisissa

Rauvala odottaa omaa uutta työnkuvaansa positiivisesti jännittyneenä.

”Onhan tässä uuden edessä, kun omat työtehtävät tulevat jatkossa olemaan hyvin erityyppisiä kuin aiemmin. Muutos on iso ja opeteltavaa paljon, mutta minulla on halu onnistua ja pystyä toimimaan mahdollisimman hyvin metsäasiantuntijoiden tukena. Viihdyin metsäasiantuntijana oikein hyvin itsekin, mutta onhan tämä hieno mahdollisuus ja olen oikein otettu siitä, että sellainen minun kohdalleni tuli.”

Rauvala ei katoa Huittisten toimipisteestä minnekään, mutta jatkossa hän on paikalla todennäköisesti aiempaa harvemmin.

”Tällä tiimillä on neljä toimistoa, joten varmasti tulen olemaan paikalla myös kolmessa muussa, mutta en häviä Huittisistakaan.”

Puukaupan hiljentyminen oli odotettavissa

Viimeaikaiset uutisen puukaupasta ovat olleet jokseenkin mollivoittoisia. Rauvalan mukaan tällä hetkellä tilanne on tasoittumassa.

”Puukaupan hiljentyminen oli oikeastaan ihan odotettavissa. Ennen sitä markkinat kävivät usean vuoden ajan niin kuumana, että tällainen tilanne oli ennemmin tai myöhemmin väistämätön. Mikä yllätti, oli ehkä se, miten rajuna hiljentyminen lopulta iski.”

Nyt Rauvala kuvailee puukauppapuolen tilanteen vakiintuneen.

”Puukaupassa on käynyt vähän turhan kova myllerrys. Toivottavaa olisi, että sellainen vakiintuminen lisääntyisi, niin koko toimintaympäristö olisi jatkossa helpommin ennakoitavissa.”

Metsätaloudella on iso rooli koko elinvoiman kannalta.

”Metsä työllistää niin metsureita, puunkuljettajia kuin meitä toimihenkilöitäkin enemmän kuin äkkiseltään aina huomataan ajatella”, Rauvala toteaa.

Kuusitukilla hyvin kysyntää

Puun kysyntä vaihtelee kausittain, Rauvalan mukaan piristymisen merkkejä on havaittavissa.
”Etenkin kuusitukilla riittää hyvin kysyntää”, hän kertoo.

Kylmä talvi on myös lisännyt energiapuun käyttöä.

”Siinä mielessä kunnon pakkastalvi tuli hyvään kohtaan. Ennen tätä tilanne oli se, että varastot alkoivat olla kaikilla täynnä tavaraa, nyt kulutus on ollut kovaa ja varastoja on saatu purettua.”

Kylmä talvi on edesauttanut myös metsässä työskentelyä.

”Kunnon pakkaset helpottavat sekä korjuuta että kuljetusta”, Rauvala tarkentaa.

Taimikonhoito ja lannoitukset hyviä tapoja sijoittaa metsään

Rauvala kiittelee, että metsänomistajat hoitavat metsiään hyvin. Taakse on jäänyt myös ajatus, että metsä tuottaisi automaattisesti rahaa.

”Tämän päivän metsänomistajat ymmärtävät hyvin sen, että jos metsästä haluaa korjata satoa, sinne pitää myös investoida. Jos metsästä haluaa rahaa, niin sitä pitää sinne myös laittaa”, Rauvala sanoo.

”Esimerkiksi taimikonhoidot ja lannoitukset ovat hyvä tapa sijoittaa puunmyyntituloja takaisin metsään ja saada näin niitä jatkossakin. Myös perinteinen metsäsuunnitelma on edelleen hyvä työkalu metsien hoidossa.