Huittisten kaupunginvaltuusto pääsi maanantaina asettamaan kaupungin tulevaisuudelle suuntaviivat uuden strategian hyväksymisen myötä.

Aivan yksimielisiä uudesta strategiasta ei oltu. Niina Immonen (ps) kertoi uuden strategian saavan ikävöimään vanhaa ja halusi lähettää strategian uudelleen valmisteluun.

”Toimintaympäristö on muuttunut, mutta en tiedä näkyykö se uudessa strategiassa juuri muuten kuin että taloutta on painotettu vähän enemmän ja nostettu esiin, voisiko sanoa, eloonjäämiskamppailua”, Immonen aloitti perustelunsa.

Sekä strategian tekemisessä että vision valinnassa on osallistettu kuntalaisia, mikä sai Immoselta kiitosta. Vastaajien määrä ei kuitenkaan Immosen mielestä riitä antamaan oikeaa kuvaa huittislaisten mielipiteistä.

”Kun osallistetaan, olisi toivottavaa, että myös vastattaisiin. Meillä on täällä nyt valittuna visio, jonka on äänestänyt 39 kuntalaista. Se on 0,4 prosenttia huittislaisista. Toivon vaan, että kun näitä kuntalaiskyselyitä tehdään, ei käy niin, että jonkun pienemmän, äänekkään porukan ääni tulee liian voimallisesti esille”, hän huolehti.

Itse strategia sai Immoselta kritiikkiä tylsistä kärjistä.

”Kovin teräviä nämä strategian kärjet eivät nyt ole. Meidän pitäisi valita kaksi tai kolme kärkeä, mihin tätä kaupunkia ollaan viemässä.”

Myös strategian kieliasu oli Immosen mukaan vaikeaselkoinen.

”Poliitikot ovat taitavia siinä, että puhutaan paljon, eikä sanota mitään ja niin se on vähän tässäkin. Kyllä me syyllistymme siihen virkahenkilöjargoniin.”

Korjattavaa Immonen olisi löytänyt myös strategiassa oleviin mittareihin.

”Toki olisin voinut vetää tässä nyt mittareihin jotain hihasta, mutta mielestäni olisi vastuutonta päätöksentekoa, että valtuutettujen pitäisi tehdä päätökset siinä hetkessä. Mielestäni on järkevää, että muutokset tehdään uudelleenvalmistelun kautta.”

Ikävä inhimillisyyttä

Immosen tapaan Katja Leino-Murtojärvi ilmoitti ikävöivänsä vanhaa strategiaa.

”Erityisesti yhtä arvoa eli inhimillisyyttä”

Leino-Murtojärvi pitää uutta strategiaa kylmänoloisena.

”Täällä on enemmän sellaisia, ei niin inhimillisyyteen keskittyviä, listoja.”

Lisäksi Leino-Murtojärvi toivoi, että kaupungilla tehdään käytännön tekoja luottamuksen suhteen.

”Arvoissa sanotaan, että kohtelemme kaikkia arvostaen ja rakennamme luottamusta yhdessä. Toimintamme on läpinäkyvää, faktoihin nojaavaa ja kunnioittavaa. Aika moni meistä valtuutetuista kokee tällä hetkellä, että tämä ei ehkä toteudu”, hän nosti esiin ja toivoi päätöksentekokulttuurin Huittisissa kehittyvän.

Kaupunginhallituksen jäsen Pauliina Kari (vas) totesi, että myös heidän valtuustoryhmässään on kiinnitetty huomiota strategian kylmyyteen.

Näkemys tulevaisuuden Huittisista

Annika Eklöf (kesk) ei yhtynyt keskusteluissa esiin nousseen huoleen, että strategiasta puuttuisi konkretia tai se olisi pelkkää sanahelinää.

”Mielestäni strategian mittarit ovat selkeitä ja ne on hyvin perusteltu. Mittareiden avulla pystymme seuraamaan tavoitteita ja niiden toteutumista”, hän perusteli.

Eklöf huomautti, ettei strategian tehtävä ole olla yksityiskohtainen toimenpidelista.

”Sen tehtävä on näyttää suunta ja antaa yhteinen näkemys, millaista Huittista haluamme rakentaa.”

Uhat, mahdollisuudet, vahvuudet ja heikkoudet esiin

Strategian lähettämistä uudelleen valmisteltavaksi kannatti Antti Heikkilä (ps), joka ei nähnyt uudessa strategiassa kovin suurta muutosta vanhaan.

Strategian suunnitteluprosessissa kiinnitettiin Heikkilän mukaan huomiota vääriin asioihin.

”Kuntaliiton konsulttiyhtiön konsultti tuli tänne esittelemään asukasmäärältään suunnilleen samankokoisia vertailukuntia jostain Pohjanmaalta. Asukasmäärä on tietysti yksi mittari, jolla voidaan mitata, mutta mielestäni tärkeämpää olisi ollut saada tilannekuva, mihin tilanteeseen ja aikaan tätä strategiaa tehdään.”

Heikkilä olisi lähtenyt strategiaprosessissa kartoittamaan tarkemmin uhat, mahdollisuudet, vahvuudet ja heikkoudet. Kritiikkiä Heikkilältä saivat myös strategiaan laitetut mittarit.

Enemmistö kannatti straterigiaa

Strategian hyväksymistä kannatti 16 valtuutettua ja uudelleen valmisteluun sen olisi lähettänyt 10 valtuutettua, yksi äänesti tyhjää.

Mikko Kaunisto (vas) huomautti, ettei strategia luultavasti koskaan voi olla täydellinen ja toivoi, että jotain mittareita tullaan vielä jossain kohdassa korjaamaan.

”Kuten olen aiemminkin tässä salissa tuonut esille, niin työikäisten määrä koko maakunnassa laskee hurjaa vauhtia, eikä digitalisaitiolla mitenkään korvaa kaikkia käsiä. Mittaristossakin olevaa talouskasvua ei tule, jos meillä väki töissä vain vähenee. Siksi pidän kotouttamista yhtenä tärkeimmistä asioista”, hän nosti esiin.

Kaunisto olisi kaivannut myös edunvalvonnan selkeämmin osaksi strategiaa.