Ammattikoulussa opiskelevien nuorten osaamisesta yhä isompi osa kertyy suoraan työpaikoilta.
Sasky Sastamalan työelämäopettaja ja autotekniikan lehtori Petri Kiiski kiittelee, että työelämäyhteistyö ammattikoulun ja työnantajien välillä toimii ainakin autoalalla mainiosti.

”Monen kumppanin kanssa yhteistyö on jatkunut erittäin hyvänä jo yli 15 vuoden ajan. Meillä on sekä Huittisissa että Sastamalassa useampia yrityksiä, joiden kanssa toiminta on äärettömän mallikasta”, hän kertoo.

Kiiskin mukaan Saskyn Sastamalan autoala toimii yhteistyössä noin 30 toiminta-alueensa yrityksen kanssa.

”Liiaksi ei voi tuoda esiin sitä, miten tärkeää nuorille on, että heidät otetaan yrityksiin oppimaan alan ja työelämän taitoja.”

Parhaassa tapauksessa voi käydä niin, että hyvin sujunut harjoittelu poikii pysyvän työpaikan.
Näin kävi muutama vuosi sitten sastamalalaiselle Niilo Kaunistolle, joka jäi valmistuttuaan suoraan töihin Huittisten K-autoon.

”Täällä on hyvä työporukka ja hommat toimivat, joten oli helppo jäädä, kun sellainen mahdollisuus tarjoutui”, Kaunisto kertoo.

Vastuu kasvattaa tehokkaasti

Kaunisto suoritti ensimmäisen harjoittelujaksonsa pääkaupunkiseudulla ja pääsi sen jälkeen Huittisiin rengasliikkeeseen sesonkihommiin.

K-autoon hän haki kesätöihin, ja on tavallaan sillä tiellä edelleen, sillä kesätyöt vaihtuivat suoraan oppisopimukseksi, joka jatkui aina valmistumiseen asti.

”Niilo oli opintojen alusta asti tarmokas tyyppi ja hoiti perusopinnot heti pois alta. Sen ansiosta oli mahdollista, että töiden tekemisestä kiinnostunut nuorimies pystyi suorittamaan valtaosan opinnoista suoraan työpaikalla”, Kiiski kertoo.

Kauniston mukaan oppiminen työpaikalla on tehokasta, sillä vastuu ja aikataulut tulevat todellisiksi eri tavalla kuin koulussa.

”Täällä pääsi heti tekemään itse ja yksin. Lisäksi aikataulusta täytyi pystyä pitämään kiinni, kun asiakas ja seuraava homma odottivat. Se on melko erilaista kuin koulussa. Tietenkin työn tekeminen tuntuu vastuun myötä jotenkin tärkeämmältä.”

K-auton huoltopäällikkö Jouni Gustafsson kertoo huomanneensa Kauniston taidot ja hyvän asenteen heti alussa.

”Niilolla oli alusta asti halu oppia ja päästä eteenpäin. Taidot kyllä karttuvat tehdessä, mutta oikeanlaista asennetta on vaikeampi opetella, Niilolla se näkyi alusta lähtien”, Gustafsson kehuu.

Moni nuori saattaa ammattikouluun hakiessaan hakea vielä tulevaisuuden suuntaansa. Kaunisto kertoo kuitenkin tienneensä jo pitkään, että haluaa työskennellä autojen parissa.

”Olin aikoinaan jo TET-harjoittelussa autokorjaamolla, joten tiesin, mitä tältä alalta voi odottaa. Hyvin pitkälti työt ovat olleet juuri sitä, mitä etukäteen kuvittelinkin.”

K-auto tarjoaa Kauniston mukaan hyvän työyhteisön lisäksi mukavat olosuhteet työskennellä.

”Ja laadukkaan oloisia autoja on tietenkin mukava tehdä.”

Yksi monesta menestystarinasta

Gustafsson ja Kiiski toteavat, että Kauniston esimerkki on oivallinen osoitus yhteistyön onnistumisesta.

”Ja tämä on vain yksi onnistunut tarina monien joukossa. Nuoria on työllistynyt suoraan harjoittelun kautta myös moneen muuhun yritykseen”, Kiiski korostaa.

Hyvät tulokset ovat esimerkiksi aiempaa yksilöllisemmän opintopolun ansiota.

”Ammattiopinnot ovat muuttuneet siinä mielessä todella paljon, että enää ei noudateta tiettyä lukujärjestystä, vaan koululla suoritettavien opinnot ja työharjoittelu suunnitellaan entistä tarkemmin opiskelijan ominaisuudet huomioiden. Suoritettava tutkinto on kaikilla ajoneuvomekaanikko, mutta sisältö voi poiketa opiskelijan kiinnostuksen mukaan hyvinkin paljon. Toinen sopii paremmin raskaalle puolelle ja toinen kevyelle, joku voi löytää sopivan paikan teollisuudesta. Nuoret hakevat harjoittelupaikkansa itse, mutta ennen sitä pyritään yhdessä miettimään, missä ominaisuudet olisivat parhaimmillaan”, Kiiski kertoo.

”Joku saattaa päätyä ammattikoulun kautta vaikka huoltopäälliköksi”, Gustafsson naurahtaa.

Oma kokemus onkin Gustafssonille yksi tärkeä peruste, miksi hän haluaa olla mukana opiskelijayhteistyössä.

”Ammattikoulusta olen itsekin aikoinaan työelämään ponnistanut ja nyt työnantajan näkökulmasta meillä on ammattikoululaisista erittäin hyviä kokemuksia. Työpaikalla vietetty jakso antaa meille hyvän mahdollisuuden seurata, millainen tyyppi töihin olisi tarjolla ja kieltämättä hyvät nimet laitetaan aina muistiin.”

Työelämä tarjoaa tärkeän askeleen eteenpäin

Kiiski kertoo, että koululla opetellaan edelleen ammatin perusteet. Työpaikalle tullessaan nuoren tulisi hallita perustaidot.

”Mutta nykyajan korjaamotkin ovat niin segmentoituneita, että kaikkea olisi mahdotonta opettaa koulussa. Työharjoittelu on hyvä mahdollisuus päästä sisään juuri kyseiseen taloon. Lisäksi ala menee jatkuvasti eteenpäin, joten oppiminen ei missään tapauksessa voi loppua siihen, kun koulu on suoritettu”, Kiiski sanoo.

Vaikka harjoittelu ei johtaisi suoraan työsuhteeseen, on yrityksessä vietetty aika aina opiskelijalle tärkeä askel eteenpäin.

”Aina tarve tai oikea ajankohta eivät kohtaa, mutta kun hyvä nimi jää mieleen, niin jatkossa on helppo ottaa yhteyttä kun tilanteet muuttuvat”, Gustafsson sanoo.

Sekä Gustafsson että Kiiski kannustavatkin kaikkia työnantajia tarttumaan tilaisuuteen, jos harjoittelijoita on tarjolla.

”Toki opiskelijan ohjaaminen vaatii aina jonkin verran sitoutumista, mutta koen ehdottomasti, että tästä on huomattavaa hyötyä. Kun hommat osuvat oikein kohdilleen, niin jo työharjoittelun aikana kasvaa heti valmistumisen jälkeen kova ammattilainen, jota ei tarvitse työsuhteen alkaessa enää juuri neuvoa ja ohjata”, Gustafsson perustelee.