Sastamalan Häijäässä sijaitsevassa Herkkujuustolassa valmistaudutaan vuoden kiireisimpään aikaan. Yrittäjäpariskunta Jenni ja Peter Dörigille joulusesonki tietää pitkiä päiviä. Useana vuonna Herkkujuustolan Heidit, Hilmat, Väinöt ja muut juustot ovat menneet kuin kuumille kiville jo hyvissä ajoin ennen aattoa.
”Juustot ovat yleensä loppuneet kesken. Uusien valmistustilojen ja suurempien tuotantomäärien myötä olemme nyt varautuneet joulumyyntiin paremmin kuin koskaan ennen”, Dörigit kertovat.
Herkkujuustolan kahvila-ravintola Juustotupa ja myymälä avasivat ovensa Kurvosentiellä vuosi sitten. Kulunut vuosi on ollut kiireinen, yllätyksellinen ja antoisa.
”On mennyt paremmin kuin osasimme odottaa. Paljon on ollut myös uuden oppimista. Onneksi meillä on apuna ammattitaitoinen henkilökunta ja hyviä yhteistyökumppaneita.”
Lisää vipinää on tuonut myös Keskon kanssa tehty sopimus, jonka myötä Sastamalassa valmistetut juustot matkaavat myös pienempiin ruokakauppoihin ympäri Suomen, lännestä itään ja etelästä pohjoiseen.
Ensimmäisten joulutilausten myötä tulee aina joulumieli, sanoo Jenni Dörig.
”Erilaisia lahjapakkauksia kun tekee, tulee kuin huomaamatta sellainen iloinen tonttufiilis”, komppaa vaimoaan juustomestari Peter Dörig.
Juustot kuuluvat tietysti monen kuluttajan joulupöytään. Erilaiset jouluiset juustolajitelmat ovat myös suosittuja lahjoja.
”Vuonna 2008 tapahtui selvästi muutos. Oli lama, ja ihmiset halusivat ostaa jotakin hyödyllistä toisilleen. Myös yrityslahjoina juustokorien suosio kasvoi.”
Tämän joulun uutuus on lahjapakkaus, josta löytyy juustojen lisäksi suodenniemeläistä Konkelo-juomaa.
”Koitamme joka vuosi keksiä jotakin uutta. On mahtavaa, kun voi laittaa juustojen kylkeen muita kotikaupungin tuotteita.”
“Siihen loppuu kiire, on lupa olla vaan”
Mutta mitä tapahtuu sitten, kun hulina Herkkujuustolassa hellittää?
”Vetäydymme kotiimme ja nautimme. Syödään ja pelaillaan, vietetään aikaa yhdessä. Joulu on meille kaikille rauhoittumisen aikaa”, vastaa Jenni.
”Oikeastaan olemme jouluihmisiä koko kööri.”
Perheen lapsia Fannya, Ellaa, Idaa ja Lilliä hymyilyttää.
”Meille tulee joulukuun ensimmäisenä päivänä aina joulusukat. Niistä löytää joka päivä jotakin kivaa”, kertoo Ella.
”Joulupukki, kuusi ja lahjat – parasta joulussa”, kiteyttää Lilli.
Peterin joulutunnelmaan virittäytyminen alkaa kylmässä, pimeässä saunassa.
”Istun jakkaralla ja odotan saunan lämpiämistä. Se on minulle pysähtymisen hetki. Siihen loppuu kiire, on lupa olla vaan”, Peter sanoo.
Herkkujuustola on joulunpyhät kiinni, sillä Dörigit haluavat antaa työntekijöilleen mahdollisuuden rauhalliseen joulunviettoon.
Hernekeittoa ja makaronilaatikkoa joulupöydässä
Koska työkiireet painavat joulukuussa päälle, ovat Dörigit päättäneet tehdä joulunvieton mahdollisimman helpoksi. Joulukoristeet kaivetaan esiin hyvissä ajoin, eikä joulusiivoustakaan jätetä viime tippaan.
”Tilaan jouluruokia pitopalvelusta, sillä emme millään ehtisi valmistaa kaikkea itse”, Jenni kertoo.
Dörigien jouluperinteisiin kuuluu, että kaikki saavat toivoa jotakin joulupöytään. Lasten pyynnöstä on joulupöydässä syöty joskus niinkin eksoottisia herkkuja kuin hernekeittoa ja makaronilaatikkoa.
”Aika monessa salaatissa meillä on juustoa. Jouluaterian jälkeen kahvin kanssa on pähkinöitä, juustoja ja muuta naposteltavaa. Ei juustoihin kyllästy, vaikka perheessä niitä valmistetaankin”, toteaa Ida ja paljastaa suunnittelevansa yhdeksännen luokan päätyttyä lähtöä Sveitsiin, isän suvun luo juustomestariksi opiskelemaan.
Tuhma voi joutua Schmotzlin säkkiin
Peter kertoo, että Sveitsissä jouluaatto on yleisesti työ- ja koulupäivä. Illalla mennään kirkkoon. Joululapsi tuo lahjat kuusen alle. Joulupukin sijaan Sveitsissä talosta taloon kiertää Pyhä Nikolaus, joka tulee koteihin jo 6. joulukuuta. Hänellä on seuranaan Schmotzli-niminen musta paholainen.
Kilteille lapsille Nikolaus antaa lahjan tai makeisia, mutta jos on ollut todella tuhma, voi joutua Schmotzlin säkkiin.
”Isä pelkäsi niin paljon sen mustan miehen säkkiin joutumista, että muutti Suomeen”, Ida virnuilee.
”Mitä? Minä olen aina ollut kiltti poika”, Peter nauraa.
Mitäpä Dörigit sitten ovat tänä vuonna toivoneet joulupukilta lahjaksi?
”Terveyttä”, vastaa Peter.
Äidin ja Ellan yhteinen toive on lomatka lämpöön ja aurinkoon. Perheen nuorimmainen, Fanny, ilmoittaa ottavansa mielellään vastaan kaikki maailman ”Lollit”. Pienen selvityksen jälkeen ymmärrän, että kyse on L.O.L. -nimisistä figuureista.
Lilli haaveilee omasta hevosesta, ja Ida toivoo, että etäisyys Suomen ja Sveitsin väliltä katoaisi.
”Onneksi sinne voi nykyään ottaa videopuhelun. Se kuuluu myös ehdottomasti meidän perheen jouluperinteisiin”, muistaa Peter.
