Keikyä-talon parkkipaikalle ei enää kymmentä vaille kuusi keskiviikkoiltana tahdo saada autoa. Innostusta on ilmassa. Nyt ollaan yhteisellä asialla.
”Hyvä että riippusillan korjaaminen kiinnostaa. Hienoa nähdä teitä niin paljon täällä”, toteaa Keikyän Perikunnan puuhamies Markku Torpo entisessä valtuustosalissa.
”Piti järjestää tämä tilaisuus vain siksi, että pystyn teitä innokkaita talkoolaisia rauhoittelemaan”, hän vitsailee.
Suomen pisimmän puisen riippusillan korjaamiseksi Keikyän Perikunta on kerännyt 8000 euroa. Muutamia lahjoituksiakin on tullut. Sastamalan kaupunki kantaa kortensa kekoon. Suurin tukipotti tuli kuitenkin kansanedustaja Ilmari Nurmisen (sd.) kautta eduskunnan joululahjana, 200 000 euron valtion avustus, kertaa Perikunnan sihteeri Päivi Pelttari tämänhetkisen tilanteen.
Siltaremontin noin 400 000 euron budjetista uupuu vielä reilut sata tuhatta euroa. Hanke saattaa tosin tulla luultua kalliimmaksi.
”Takapakkia on tullut sillan kannatinvaijereiden suhteen. Meidän piti vain maalata ne, mutta on käynyt ilmi, että ne pitää uusia kokonaan”, Torpo kertoo.
Vaijereiden uusimisen kustannuksista ei vielä ole selvyyttä, mutta silta-aktiiveja se ei lannista.
Talkoot alkavat heti, kun puutavara on saatu. Vapaaehtoistyötä riittää kaikille halukkaille. Torpo mainitsee esimerkkeinä puutavaran siirtelyn, maalaustyöt, poraukset ja ruuvaukset. Myös ruokahuollosta on huolehdittava. Sen suhteen pientä apua on luvassa paikallisilta kauppiailta.
3000 työtuntia, 15 metriä päivässä
Siltaa on tarkoitus kunnostaa talkootöin kuutena päivänä viikossa. Arkisin töitä tehdään kahdessa vuorossa ja lauantaisin yhdessä vuorossa.
”Tämä ei ole vain keikyäläisten, vaan koko Suomen asia. Olen saanut yhteydenottoja kauempaakin. Tulen itse vetämään sunnuntaisin työvuoroja, jos vaikka joku poikaporukka tai sukukokousväki haluaa jättää kädenjälkensä tähän projektiin”, Torpo lupaa.
Mikäli vapaaehtoisia on tarpeeksi, saadaan tehtyä reilun 250 tunnin työviikkoja. Tämän lisäksi siltaa kunnostaa myös palkallisia tekijöitä.
Talkooryhmien vetäjiksi koulutetaan parikymmentä vapaaehtoista. Vetäjien tehtävänä on johtaa ja valvoa tiimejä sekä vastata turvallisuudesta.
Pelttarin ja Torpon alustavien laskelmien mukaan 3000 työtuntia ja 15 metriä siltaa viikossa, niin valmista tulee syksyyn mennessä.
Yhdessä se tehdään, yksityiskohdat mietinnässä
Työvuorolistojen kokoaminen herättää kysymyksiä. Pelkästään netissä oleva systeemi voi karsia ikäihmisten ilmoittautumisia.
”Ehkä mummunkin olisi nyt aika hankkia älypuhelin”, kommentoi joku.
Työvuoroihin ilmoittautuminen jää mietittäväksi. Kenties kaupalle ja kahvilaan voisi tulla nimilistat.
Asukasiltaan osallistuvien keskuudesta kysellään myös työkaluista, sillan valaistuksesta ja mahdollisesta siltakahvilasta. Kunnostuksen uumoillaan herättävän laajaa kiinnostusta.
Torpo vastaa, ettei omia työkaluja tarvitse olla, työkäsineetkin saa paikanpäällä, samoin maalaushommiin hyvät suojahaalarit. Sillan nykyistä – kaupungin vanhoista katuvaloista ja Tokmannilta ostetuista ulkovaloista koostuvaa – keltasinistä värimaailmaa pidetään hyvänä. Ehkä sellaisella jatketaan. Toisaalta, jos vaikka joku valaisinvalmistaja haluaisi yksinoikeudella valaista maan hienoimman sillan, ei Perikunta pistäisi pahakseen.
Siltakahvilasta Torpolla on myös ideoita. Yritysten ja kaupungin tuella voisi palkata paikallisia nuoria kahvilaa pitämään. Yhteisöllisyyttä sopisi vahvistaa työviikon päätteeksi iltanuotiolla, jossa paikalliset musikantit loisivat tunnelmaa.
”Minulla on lämmin olo sydämessä, koska jaatte tämän hankkeen kanssamme”, toteaa Torpo tilaisuuden päätteeksi.
Illan aikana talkoisiin ilmoittautuu 58 ihmistä. Oman työpanoksensa haluavat antaa myös Maija Reino ja Aija Rajala.
“Kuulumme Äetsän Marttoihin, joten ruokahuolto on meillä suunnitelmissa, mutta kyllä maalisutikin kädessä pysyy”, naiset nauravat.
Maijan ja Aijan mukaan riippusilta kuuluu keikyäläisten elämään. Siinä syy talkooinnostukseen.
“Onhan se hirveä uhkakuva, ettei siltaa enää olisi. Siltojen lenkkiä täällä kävellään, ja silta on myös osa mielenmaisemaamme.”
Naiset kertovat, että sillan saama mediahuomio on saanut heidät ymmärtämään, että kyseessä on valtakunnan mittakaavassakin ainutlaatuinen silta ja merkittävä kunnostushanke.
