Oliko luottamushenkilöiden välisessä tiedonkulussa ongelmia? Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kiistää: ”Emme olleet ulkokehällä”

Palveluverkkosuunnitelma puhuttaa Sastamalassa. Kuvituskuva Kiikan koulun pihalta vuodelta 2015. Kuva: Minna Isotalo / Alueviestin arkisto.

Sastamalassa laadittu palveluverkkosuunnitelma ja sen käsittelyaikataulu on herättänyt paljon keskustelua. Tiedonkulkua virkamiehiltä luottamushenkilöille sekä luottamushenkilöiden välillä on kyseenalaistettu. On väitetty, ettei tieto olisi välittynyt sivistyslautakunnasta kaupunginhallitukseen ja valtuustoryhmien puheenjohtajille.

Verkkomedia Puheenaiheet.fi:n aiheesta julkaisema kolumni antaa asioista väärän kuvan, sanovat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jenni Jokinen (sd.) ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja Jari Kortelahti (sit.)

Jokinen sanoo, ettei ole ollut palveluverkkosuunnitelmien valmistelussa ulkokehällä, vaan on tullut hyvin informoiduksi.

”Koen saaneeni koko valmistelun ajan saman tarpeellisen tiedon kuin muutkin hallituksen ja sivistyslautakunnan jäsenet. Palveluverkkoa koskevista asioista on luonnollisesti keskusteltu myös puolueen sisällä.”

Kortelahti ei ole minkään puolueen jäsen, mutta kuuluu kokoomuksen ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmään. Sivistyslautakunnan puheenjohtajana Kortelahti on ollut hyvin perillä palveluverkkoa koskevien suunnitelmien valmistelusta ja etenemisestä. Hän kertoo myös jakaneensa tietoa muille ryhmänsä jäsenille.

Kortelahden mukaan tieto on kulkenut hyvin kaupunginhallituksen ja sivistyslautakunnan välillä.

”Kaupunginhallituksen edustaja on ollut aina paikalla kokouksissamme ja toiminut viestin viejänä puolin ja toisin. Ilahduttavan usein myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja on ollut läsnä. Siksi en voi niellä väitettä, jonka mukaan suurten puolueiden valtuutetut olisivat olleet viime viikon maanantaihin saakka tietämättömiä palveluverkkosuunnitelmasta.”

Toinen asia sitten on, oliko tietoa ylipäänsä tarjolla riittävästi ja riittävän aikaisin. Jokinen kertoo, että sivistyslautakunnassa oli lähinnä todettu kuntotarkastusten eteneminen, mutta niiden sisällöstä ei luottamushenkilöille annettu tietoa.

”Kun kuntokartoitukset valmistuivat, viranhaltijat kertoivat, että seuraavaksi tehdään riskianalyysi, jotta saadaan käsitys siitä, millainen vaikutus kiinteistöistä selvinneillä asioilla on käyttäjiin ja rakennusten käyttömahdollisuuksiin”, Jokinen kertaa.

Kortelahtikin myöntää, että kiinteistöjen kuntotarkastusten tuloksia saatiin odottaa kauan. Tähän on Kortelahden mukaan olemassa hyvin yksinkertainen selitys. Sastamala ei todellakaan ole ainoa paikka, jossa kunnan omistamaa kiinteistömassaa käydään nyt suurennuslasin kanssa läpi.

”Suomessa eletään parhaillaan kuntotarkastuksia tekevien yritysten kulta-aikaa. Sastamala joutui hyödyntämään useamman toimijan osaamista, jotta urakka saatiin valmiiksi”, Kortelahti sanoo.

Sivistyslautakunnan puheenjohtajan mielestä julkisessa keskustelussa on jäänyt vähälle huomiolle, että palveluverkkosuunnitelma pitää sisällään myös paljon hyvää.

”Mistään alueelta ei olla vain viemässä palveluita, vaan myös rakennetaan ja kehitetään uutta. Kirjaston, koulun ja päivähoidon yhdistävät monipalvelukeskukset ovat tulevaisuutta.”

Kortelahti muistuttaa, että suunnitelmat luotaavat vuoteen 2030. Oli kiinteistöjen kunto mikä hyvänsä, palveluverkon tarkasteluun pakottaa vuosia jatkunut syntyvyyden lasku, lasten lukumäärän huomattava väheneminen.