Nuorten käytös Huittisten uudella uimarannalla on noussut kuumaksi puheenaiheeksi etenkin sosiaalisessa mediassa.
Kaupungin nuoriso-ohjaaja Piritta Penttilä sekä etsivät nuorisotyötekijät Susanna Visuri ja Mika Trofast huomasivat ennen juhannusta, ettei aiheen ympärillä käytävä keskustelu ole kovinkaan rakentavaa ja päättivät ottaa asiaan erilaisen lähestymistavan.
Viime keskiviikkona Pankkiaukiolle kutsuttiin sekä paikalliset nuoret että päättäjät keskustelemaan, miten tilanne voitaisiin ratkaista.
Liekö ilma ollut liian hyvä kokoontumiseen vai tilaisuus tullut liian nopeasti, mutta sekä nuoriso että päättäjät loistivat poissaolollaan. Nuorisoa oli saatu houkuteltua paikalle kourallinen, päättäjiä vain kaksi.
Huittislaiselta nuorisolta puuttuu oma paikka
Fanny Korpisaari ja Sari Sillanpää ovat seuranneet WPK:n rannasta käytävää keskustelua sivusta, heitä asia ei kosketa, sillä ranta ei vedä heitä puoleensa.
“Me vietämme aikaa lähinnä kotona, sillä on ihmisen hyvä olla”, nuoret naurahtavat.
Kaksikolla on kuitenkin selvä kanta siihen, että huittislaiselta nuorisolta puuttuu paikka, missä oleskella. Siksi heitä harmittaa, ettei paikalla näy päättäjiä, joille mielipiteensä voisi ilmaista.
“Nyt kesällä jostain ulkotilastakin olisi apua, mutta talvea ajatellen paikan pitäisi olla sellainen, että siellä pääsisi myös sisälle”, he pohtivat.
Aivan kaupungin keskustaan Korpisaari ja Sillanpää eivät kaipaa.
“Mieluiten paikka kannattaisi laittaa jonnekin vähän sivumpaan, missä nuorison aiheuttama meteli ei haittaisi niin paljon.”
Naiskaksikolta löytyy selitys siihen, miksi nuoria on rannalla aina niin paljon.
“Huittisissa kaikki nuoret ovat samaa porukkaa. Ei ole mitään kuppikuntia, vaan jokainen otetaan mukaan ja siksi väkimäärä saattaa paisua isoksikin. Tämä on kuitenkin sellainen asia, mitä pitäisi osata arvostaa, sillä kaikissa naapurikunnissakaan tilanne ei ole samanlainen”, he tietävät.
Euralainen Kimi Salomaa kuuntelee nuorten naisten kommentteja kummastuneena. Hänen mukaansa Eurassa vastaavanlaista keskustelua ei käydä, vaan nuoret ovat tervetulleita joka paikkaan.
“Aika erikoinen asetelma. Kyllä meillä nuoret ja aikuiset pystyvät kuuntelemaan toisiaan ja juttelemaan, jos joku asia kovasti häiritsee”, hän kommentoi.
Nuorilta halutaan toiveita kehiin
Pankkiaukion toisella laidalla päättäjiä edustavat kaupunginvaltuutetut Aino Tammi ja Sisko Sarjomaa harmittelevat, ettei tilaisuudessa ole paikalla enempää nuorisoa.
“Nyt olisimme täällä oikeasti kuulemassa, mitä nuoret kaipaisivat tai mitä asioille pitäisi tehdä.”
Myös Tammi ja Sarjomaa ovat seuranneet somessa kuumana käyvää keskustelua. Suoria yhteydenottoja rannan tilanteesta ei naisille ole tullut.
“Nuorison kanssa on vähän se tilanne, että ikinä ei olla tyytyväisiä. Jos heitä ei näy katukuvassa ollenkaan, niin siitä huolestutaan ja jos he näkyvät, niin sitten näkyvät liikaa”, Tammi naurahtaa.
“Itse käyn rannassa todella usein ja nuorten kanssa pääsee kyllä juttuun, kun lähestyy heitä oikealla asenteella. Onhan siellä välillä pyöriä pitkin ja poikin, mutta kun kysyy, että kenen nämä on, niin kyllä sieltä aika nopeasti joku tulee siirtämään ne pois tieltä”, Sarjomaa sanoo.
Valtuutetut ovat yhtä mieltä siitä, että nuoret ovat nuoria ja sitä pitää ymmärtää.
“Ei vika ole nuorissa, vaan meissä aikuisissa. Meidän pitää olla se esimerkki, joka opastaa, miten kuuluu toimia. Jos nuorelle ei kukaan koskaan opeta, että roskat kuuluu kerätä roskiin, niin herkästi ne tulee heitettyä mihin sattuu”, Tammi tietää.
Omaa laituria tai rantaa Sarjomaa ja Tammi eivät uskalla nuorille luvata, mutta eivät myöskään tyrmää ajatusta.
“Ensimmäisenä pitäisi vain kuulla, mitä nuoret itse haluavat”, Sarjomaa sanoo.
Yksi väylä kertoa toiveista voisi olla nuorisovaltuuston kautta.
“Se on aikanaan perustettu juuri sitä varten, että nuoret saavat matalalla kynnyksellä oman äänensä kuuluviin”, Tammi muistuttaa.
Sarjomaa ja Tammi uskovat, että WPK:n rannan tilanne rauhoittuu ihan luonnostaan lähitulevaisuudessa.
“Nuorilla on aina tapana vallata uusi paikka itselleen, kun uutuudenviehätys katoaa, nuoret keksivät jonkun toisen kokoontumispaikan”, Sarjomaa uskoo.
“Pitää muistaa myös se, että nuorilla on takana todella poikkeuksellinen kevät. Koronan vuoksi tapaamiset olivat mahdottomia monen viikon ajan ja nyt tarve olla yhdessä on varmasti entistäkin suurempi. Minusta on hienoa, että huittislaisilla nuorilla on tällaista yhteisöllisyyttä ja on pelkästään hyvä asia, että he näkyvät elävöittämässä kaupunkia”, Tammi toteaa.
