Henry Moore (1898-1986) oli brittiläinen kuvanveistäjä, joka tuli maailmalla tunnetuksi erityisesti suurikokoisista pronssi- ja marmoriveistoksistaan. Moorea on pidetty myös kuvanveiston uudistajana ja modernismin esitaistelijana.
Vähemmälle huomiolle lienee jäänyt Mooren monipuolinen taidegrafiikka, jota ei tiettävästi ole Suomessa ollut esillä – ei ainakaan siinä mittakaavassa kuin Sastamalassa viime suvena.
Koronaviruspandemian luomat uhat saivat monet taidenäyttelyitä järjestävät tahot siirtämään suunnitelmiaan vuodella eteenpäin. Niin kävi myös Art Pappilan Kivinavettaan aiotulle Marc Chagall -näyttelylle ja musikaalille. Kuvataiteen ystäviä lohduttanee tieto siitä, että Kivinavetta on kuitenkin avannut ovensa taiteelle tänäkin kesänä.
”Chagallin perään on moni kysellyt, mutta onneksi saimme sentään uusintakierroksen Henry Moorea. Se on ihanaa”, toteaa näyttelyä valvova Milla Mustalahti.
Mustalahti kertoo, miten erilaiset luonnonmuodot kiehtoivat Moorea. Hän tutki niin luita, kotiloita, oksia, meren hiomia kallioita kuin pieniä kiviäkin.
Kun Moore sai tuttavaltaan lahjaksi kokonaisen elefantin kallon, riitti siinä työsarkaa pitkäksi toviksi.
Hilpeää, että vähän sattumankin kautta taiteilija tuli lopputulemaan less is moore ikuistaessaan jättimäisen kallon yksityiskohtia ja muotoja.
Art Pappilan näyttelyssä elefantin kallon innoittamille töille on omistettu oma huoneensa.
Mustalahti nostaa esille myös Mooren äiti ja lapsi -aiheisten teosten sarjan sekä työt, joissa taiteilija kuvaa käsiä.
”Kädet olivat taiteilijan työkalu. Näissä töissä näkyy myös ajan kuluminen, yhtenä teemana on ikääntyminen.”
Maailman tunnetuimpiin lukeutuvan kuvanveistäjän taidegrafiikkaa laajasti esittelevässä näyttelyssä oli viime kesänä esillä noin 180 teosta.
”Tässä näyttelyssä niitä on 70, mutta mielestäni ne tarjoavat edelleen hyvän läpileikkauksen hänen taiteilijanurastaan. Mooren muotokielessä on paljon samaa niin veistotaiteessa kuin taidegrafiikassa. Töiden paljous voi turruttaakin, ehkä nämä työt pääsevät nyt jopa paremmin esille”, Mustalahti pohtii.
”Onneksi löysimme katsottavaa Sastamalasta”
Kun Alueviesti viime vuonna teki näyttelystä juttua, totesivat Art Pappila -toiminnasta vastaavat Kirsi-Marja ja Jarmo Nieminen haluavansa tarjota jokaiselle mahdollisuuden nähdä laadukasta taidetta Sastamalassa – maksutta.
”Tämä on ollut vuosien haave, ja mietimme matkan varrella muitakin kaupunkeja ja tiloja näyttelylle. Kivinavetta on paikkana eksoottinen, ja tavoitteemme on luoda lisää pöhinää paikkakunnalle, joten olen tähän oikein tyytyväinen”, sanoi Jarmo Nieminen.
Tuolloin mediassa herätti ihmetystä, miten pienen maaseutukaupungin entisessä navetassa voi olla maailmanluokan taidetta.
Nyt sama kysymys on tätinsä kanssa Tampereelta näyttelyyn saapuneen Patricia Kivimäen huulilla.
”En ymmärrä, miksi tämän tasoisesta näyttelystä ei ole oikein tietoa saatavilla. Onneksi tätini oli kuullut tästä.”
Media- ja kulttuurialalle mielivä 19-vuotias Kivimäki käy normioloissa taidenäyttelyssä noin kerran viikossa.
”Ikävää, että niin monet tapahtumat ja näyttelyt on tältä kesältä peruttu. Onneksi löysimme katsottavaa Sastamalasta.”
Kivimäen mielestä Sastamalan Moore-näyttelyssä parasta on kokonaisuus.
”Taiteilijan elämänvaiheet kiehtovat, on kiinnostavaa nähdä miten hänen tyylinsä ja tekniikkansa vuosien varrella muuttuivat.”
Moore art! Henry Mooren taidegrafiikan helmet -näyttely Kivinavetassa (Jaatsinkatu 2) 2. elokuuta saakka. Avoinna ma–la kello 12–18, su kello 12–16. Vapaa pääsy.
Aiheesta aiemmin: https://alueviesti.fi/2019/05/27/kansainvalisesti-ainutlaatuinen-nayttely-kivinavetassa-laaja-lapileikkaus-henry-mooren-taidegrafiikkaan/
