Huittisten Taraskalliolle suunniteltu tuulivoimalahanke on joutunut vastatuuleen. Niin Vakkilassa, Korkeakoskella ja Kaharilassa kuin Palojoellakin on kerätty parin viime viikon ajan nimiä muistutukseen Taraskallion kaavaluonnoksesta.
Yli 95 prosenttia lähialueen asukkaista on laittanut nimensä alle mielipiteeseen, jossa vastustetaan tuulivoimaloiden rakentamista ja osayleiskaavan hyväksymistä.
Vakkilassa nimien keräämisestä vastanneet Marjo ja Jukka Naskali perustelevat vastustustaan maisema-, melu- ja välkehaitoilla.
Suunnitelluista myllyistä kahden kilometrin säteellä noin 50 asuin- ja lomarakennusta, kolmen kilometrin säteellä niitä on jo noin 90.
Naskaleilta lähimpään myllyyn kertyisi matkaa noin 1,4 kilometriä.
”Oikeastaan vasta vähän aikaa sitten heräsimme siihen todellisuuteen, miten valtavia Taraskalliolle suunnitellut myllyt ovat ja miten suurta haittaa niistä sen vuoksi muodostuisi. Aluksi ajattelimme, että myllyt vastaisivat kooltaan Pahkiovuoren noin sata metriä korkeita myllyjä, mutta sitten selvisi, että kyse onkin noin 2,5 kertaa isommista, Suomen suurimmista voimaloista”, Naskalit kertovat.
Taraskalliolle on suunniteltu 5-6, 280 metriä korkean tuulivoimalan rakentamista.
Myllyt eivät sovi maalaismaisemaan
Myös Korkeakosken suunnalla nimiä kerännyt Ari-Pekka Mäkelä on sitä mieltä, että Taraskalliolla tuulivoimalat tulevat liian lähelle asutusta.
Huikankulmantiellä asuvan Mäkelän kotipihasta muodostuisi lähimmälle myllylle matkaa noin kolme kilometriä, mutta saunamökiltä ainoastaan 900 metriä.
”Lähes 300 metriä korkeat myllyt ovat niin massiivinen näky, että ne eivät mitenkään sovi idyllisen maalaiskaupungin maisemaan, eivätkä suomalaiseen metsään”, hän sanoo.
Mäkelä muistuttaa, että valtavat myllyt eivät hallitse maisemaa ainoastaan lähialueella, vaan näkyvät aina keskustaan asti.
Samaan tarttuvat myös Naskalit.
”Kaavaselosteessa maisemavaikutukset Vakkilan kylään on arvioitu vähäisiksi sillä perusteella, että puusto rajaa näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan. Puusto on kuitenkin vain noin 30 metristä, mutta myllyjen korkeus lähes 300 metriä. Lisäksi rakennuttajan havainnekuva on otettu harjun matalimmasta kohdasta, vaikka rakennukset Vakkilassa sijaitsevat harjun päällä. Mielestämme luontoselvitys tulisikin olla ELY-keskuksen, eikä rakennuttajan tekemä”, Jukka Naskali toteaa.
Muistutuksessa vaaditaan myös melumallinnuksen tekemistä uudelleen.
”Kaavaluonnoksen yhteydessä teetetty melumallinnus antaa virheellisen käsityksen melualueen koosta. Mallinnus on tehty 107 desibelin äänitehotasoisille voimaloille. Äänitehotasoon tulee lisätä kahden desibelin suuruinen epävarmuusosa. Myös isompipäästöinen sileälaitainen siipityyppi aiheuttaa muutaman desibelin suuruisen lisäyksen. Korjaukset aiheuttavat sen, että melulle altistuva alue suurenee merkittävästi”, muistutuksessa todetaan.
300 nimeä listassa
Myllyistä jätettävissä muistutuksissa on tällä hetkellä noin 300 nimeä. Ne on kerätty pelkästään lähialueen asukkailta.
”Myllyjen lähellä asuvat ihmiset kärsisivät haitoista eniten, joten siksi olemme ensisijaisesti keränneet nimiä heiltä”, Marjo Naskali sanoo.
”Suhtautuminen tähän muistutuksen tekemiseen on ollut äärimmäisen positiivista. Monet ovat todenneet, etteivät ole meidän tapaamme edes ymmärtäneet myllyjen kokoa tai vaikutuksia ja toiset ovat kiitelleet, että olisivat myös halunneet ottaa asiaan kantaa, mutta eivät ole tienneet oikeaa tapaa”, Jukka Naskali ja Ari-Pekka Mäkelä kertovat.
Niin Naskalit kuin Mäkelä toivovat, että kaupunginhallitukselle jätettävällä muistutuksella on vaikutusta ja koko hanke peruuntuu.
”Jos kuntalaisia halutaan kuulla, niin kyllä näin isolla nimimäärällä pitäisi olla jo jotain vaikutusta”, Marjo Naskali sanoo.
Naskalit korostavat, ettei heillä ole mitään tuulivoimaa vastaan. Ainoastaan myllyjen koko ja sijoituspaikka on väärä.
”Pienemmät myllyt olisivat ihan asia erikseen.”
Päästötöttömän energiantuotannon rakentaminen on välttämätöntä, jotta maapallo on pelastettavissa. Vaihtoehtoja on neljä: ydinvoima, vesivoima, aurinkosähkö ja tuulivoima. Ydinvoima on tolkuttoman kallista rakentaa ja vaatii lisäkseen nopeasti säädeltävää tuotantoa, jota nykyään on hiilivoima ja vesivoima. Vesivoiman lisärakentaminen on käytännössä mahdotonta. Aurinkosähköä saadaan heikosti silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin ja se on toistaiseksi kallista.
Tuulivoima on nykyisissä suurvoimaloissa ylivoimaisesti halvinta tuotanto- ja investointikuluiltaan, Korkeat voimalat tuottavat lähes jatkuvasti energiaa, koska niiden käyttämissä korkeuksissa tuulee huomattavasti enemmän kuin maan tasalla. Kun Suomessa on 6 TWh vuosittainen tuulisähköntuotanto eli 10% kokonaistuotannosta, se laskee sähkön paikallista hintaa 2 – 3 €/MWh. Aalto-yliopisto on tutkinut tuulivoiman vaikutusta pohjoismaisten sähkönkuluttajien sähkölaskuun ja laskenut se leikkaavan siitä 68 prosenttia vuosina 2001 – 2020. Tämä tarkoittaa, että yhteinen vuosittainen sähkölasku putoaa tuulivoiman ansiosta 18 miljardista eurosta alle kuuteen miljardiin euroon tällä ajanjaksolla. (Liski & Vehviläinen 2015.). Voi siis kysyä, voiko muutaman yksityisen etu jyrätä tässä yhteiskunnan edun?
Taraskallion tuulivoimaloiden rakentamisesta muistutuksen tehneet vetoavat sen heille aiheuttamiin haittoihin unohtaen hyödyt yhteiskunnalle ja erityisesti Huittisten kaupungille, joka saa voimalan elinkaaren aikana satoja tuhansia voimalaitoksen kiinteistöveroa jokaisesta tuulivoimapuiston voimalasta.
Muistuttajat myös esittävät vaihtoehtoisia faktoja haitoista: Myllyt eivät ole lähes 300-metrisiä, vaan niiden torni on vain 180 metriä korkea ja siipi käy pyöriessään 280 metrin korkeudessa. Meluhaitasta valittaessa tietämättömyys logaritmisesta desibeliasteikosta ja sen numeroarvojen muutoksen vaikutuksesta saa aikaan jopa tahatonta huumoria: Vaaditaan kahden desibelin epävarmuusosan lisäystä 107 desibelin melumallinnusarvoon. Totuus vain on se, että ihmiskorvan pienin havaitsema ero äänenvoimakkuudessa on kolme desibeliä.
Tutkimusten mukaan tuulivoimalan häiritsevyyteen vaikuttavat näköyhteys melulähteeseen, asenteet melulähdettä kohtaan ja huoli terveyshaitoista. Kanadalaisessa Health Canada’s Community Noise and Health Study -tutkimuksessa ja tanskalaisessa koko maan kattavassa rekisteritutkimuksessa, ei saatu näyttöä etäisyyden tai mallinnetun äänenpainetason yhteydestä oireisiin tai sairauksiin. Sen sijaan terveyshaittojen todennäköisyys kasvoi, jos tuulivoimalat koettiin asenteellisesti häiritseviksi.
’Ydinvoima tarvitsee nopeaa säätövoimaa’. Näinhän se on, mutta ydinvoiman tuotanto ei putoa lähelle nollaa sattumanvaraisesti ja usein vieläpä silloin kun sähköä eniten tarvittaisiin.
Sen sijaan tuulivoima tekee juuri niin. Toisin sanoen tuulivoima tarvitsee säätövoimaa lähes oman nimellistehonsa verran.
Tuulivoima on ja tulee aina olemaan marginaalinen energiamuoto.
Sen lisäksi myllyt pilaavat maiseman täysin.
Onnittelut Huittisille, tulee reilusti kiinteistöveroja.
Tutkimuksissa on myös havaittu, että isojen kaupunkien keskustoissa asuntoihin tunkeutuva matalataajuinen melu on voimakkaampaa kuin näiden myllyjen. Kaupungeissa tästä ei ole havaittu terveyshaittoja.
Huittisissa selvästi tarvitaan asennekasvatusta kun tällaista vastustetaan.