Omakotitalossa asuvan sastamalalaisen Petri Jokirannan vesilasku pomppasi pilviin, kun sinkkumiehestä tuli perheellinen.

”Ennen muinoin hyödynsin enemmän mahdollisuutta käydä suihkussa työpaikalla”, Fortacolla työskentelevä Jokiranta sanoo.

Käytetyt vesimäärät kertovat käyttötottumusten muutoksesta. Vuonna 2012 Jokirannan taloudessa kului vettä 12 kuutiota, vuonna 2020 toteuma lienee 120 kuution paikkeilla.

Veden hinta puhuttaa Sastamalassa. Ainakin sosiaalisessa mediassa enemmän ääntä pitävät ne, joita veden hinta ketuttaa. Jokiranta myöntää, että kallista se vesi hänenkin mielestään on, mutta asiaan on löydettävä myös positiivinen tulokulma. Lapsuutensa ja nuoruutensa Myllymaassa eläneelle miehelle kraanasta tuleva puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys.

”Meillä kotona juotiin kaivovettä. Onhan se komeeta, kun hyvää vettä tulee suoraan hanasta – ja silloinkin, kun sähköt ovat poikki. Ja vessakin toimii myös sähkökatkon aikana”, hän tuumaa.

Sen sijaan kysymyksiä herättää kustannusrakenne ja laskutus. Jokiranta esittelee yhtä kolmen kuukauden laskutusjaksolta maksamaansa laskua. Siinä käytetyn veden osuus on 90 euroa, perusmaksu 60 euroa ja jätemaksu 130 euroa.

”Tuntuu hurjalta, että vaikka en käyttäisi vettä lainkaan, maksan silti. Ja nyt Sastamala on jälleen korottamassa juuri perusmaksua tuntuvasti. Kotitalouksien mahdollisuudet säästää ja vaikuttaa vesilaskun loppusummaan pienenevät edelleen.”

Väki vähenee, tuotot pienevät

Sastamalan Veden käyttömaksuihin on tulossa ensi vuoden alusta viiden prosentin ja perusmaksuihin viidentoista prosentin korotus. Lisäksi osaa palvelumaksuista nostetaan.

Kaupungin liikelaitoksena toimiva Sastamalan Vesi aloitti taksojen tarkistusohjelman syksyllä 2018. Taustalla on kova paine talouden tasapainottamiseen, sillä sekä vuosina 2017 että 2018 liikelaitoksen tulos painui noin puoli miljoonaa euroa miinukselle.

”Talous on saatava kestävälle tasolle. Kunnallisen vesilaitoksen pitää pystyä kattamaan kulunsa. Verovaroin toimintaa ei saa tukea. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin korottaa hintoja”, sanoo Sastamalan Veden johtaja Kimmo Toukoniemi.

Viime vuosina kulut ovat useiden investointien myötä kasvaneet, mutta tulot eivät, kiteyttää Sastamalan Veden käyttöpäällikkö Petri Jääskeläinen.

”Haasteena on kulutuksen lasku. Tällä haavaa näyttää siltä, että kulutus laskee noin puolitoista prosenttia vuodessa.”

Jääskeläinen huomauttaa, että pelkästään yksittäisen ihmisten veden säästämisestä ei ole kyse. Kun väki Sastamalassa vähenee, kulutuskin vähenee, ja samalla pienenevät liikelaitoksen tuotot.

Haasteena hajanainen kaupunkirakenne

Mitä veden hintaan tulee – se ei Sastamalassa ole Suomen – saati edes Pirkanmaan kalleinta. Maakunnassa edelle kiilaavat Vesilahti ja Ylöjärvi. Monella paikkakunnalla on edessä samankaltaisia investointeja, joita Sastamalassa on jo tehty.

”Väkimäärältään samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna meillä on runsaasti erilaisia pumppaamoja sekä paljon enemmän vesijohto- ja viemäriverkostoa”, Toukoniemi sanoo.

Toukoniemi muistuttaa, että kunnat ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia. Sastamala on maantieteellisesti suuri kunta, jossa on hajanainen kaupunkirakenne. Pienen porukan on kustannettava ison verkoston kulut.

Esimerkki konkretisoinee tilanteen. Pinta-alaltaan Pirkanmaan laajimmassa kunnassa, Sastamalassa, asukkaita on noin 24 000, kunnan ylläpitämää vesijohtoverkostoa 672 kilometriä ja viemäriverkostoa 470 kilometriä. Maakuntakeskus Tampere ei ole kooltaan edes puolia Sastamalasta. Tampereen Vedeltä kerrotaan, että Tampereella sillä on ylläpidettävänä vesijohtoa 809 kilometriä ja viemäriä 737 kilometriä. Asukkaita Tampereella on kuitenkin moninkertaisesti Sastamalaan verrattuna: yli 235 000.

“Kyllä minä kaupungin perustelut ymmärrän”

Ilman taksojen korotuksia Sastamalan Veden talous ei kestäisi. Toukoniemen mukaan talousohjelman noudattamatta jättäminen tarkoittaisi pahimmillaan jopa miljoonan euron alijäämää vuosittain. Sillä olisi merkittävä negatiivinen vaikutus koko kaupungin talouteen.

Petri Jokirantaa veden hinnan nousu harmittaa, mutta toisaalta hän ymmärtää paineet nostaa vesimaksuja. Hän toteaa erityisesti pienituloisten lapsiperheiden olevan kovilla vesimaksujen kanssa.

”Mutta kyllä minä kaupungin perustelut ymmärrän. Perusmaksun korottaminen takaa sen, että maksut jakautuvat tasaisemmin isommalle joukolle. Voisi tosin olla reilumpaa, jos vedellä enemmän plutraavat myös maksaisivat vedestä selvästi enemmän.”