Kulunut kesä on ollut viljelijöiden näkökulmasta poikkeuksellinen.
”Vai pitäisikö nyt jo ajatella, että poikkeuksellisesta on tullut uusi normaali, kun vuosi toisensa jälkeen tuntuu olevan jollain tapaa poikkeuksellinen”, huittislainen Markku Takala pohtii.
Viimeiset kesät ovat täyttyneet pitkistä kuivista jaksoista, ja kun vettä on lopulta tullut, sadetta on saatu vähän liiaksikin. Tänä vuonna talvi oli todella vetinen, vielä alkukeväästä pellot lainehtivat. Kevät tuli aikaisin ja moni viljelijä sai kylvöt tehtyä jo ennen vappua. Takalassa kylvöaikataulu oli suunnilleen normaali.
”Äitienpäivää pidetään perinteisenä kylvöajankohtana, silloin meillä oltiin tänäkin vuonna pellolla.”
Kylvöjen jälkeen alettiin odotella sadetta, muutaman millin pieniä kuuroja lukuun ottamatta sitä saatiin tanssia yli juhannuksen.
”Monen muun viljelijän kanssa ihmeteltiin, että minne se talven aikana tullut kosteus hävisi jo keväällä. Jopa täällä Lauhassa, missä tavallisesti riittää kosteutta, havaittiin pieniä kuivumisen merkkejä.”
Myös puintijärjestys poikkeuksellinen
Poikkeuksellinen on tänä vuonna myös puintijärjestys. Perinteisesti puintikausi käynnistyy ohrasta, mutta tänä vuonna ensimmäisenä valmistuivat vehnät. Takalassa vehnän laatu tyydyttää viljelijää, mutta noin 3-3,5 tonnin hehtaarisato ei ilahduta.
”Ei se ihan huonoin mahdollinen ole, mutta ei toiminta tällaisella sadolla oikein kannatakaan.”
Puimaan on päästy jo myös kauraa. Sen onnistuminen vaikuttaisi ainakin Takalan tilalla hyvältä.
”Siemen on laadukasta ja kasvusto pysyi hyvin pystyssä.”
Ohraa ei ole Takalassa päästy puimaan vielä ollenkaan, joten sen laatu on toistaiseksi täysi arvoitus. Markku Takala arvioi, että ensimmäisiä ohria puidaan ehkä parin viikon päästä.
”Ennusteet lupaavat kuluvalle viikolle surkeaa puintisäätä ja osa kauroista pitää vielä saada pellosta ennen ohran aloittamista.”
Rapsia Takalassa puidaan luultavasti kuun lopussa, mahdollisesti vasta lokakuussa.
”Siitä voisi olla tulossa jonkinmoinen sato, mutta todellisuuden tietää vasta siinä vaiheessa, kun puimuri käy ja vilja siirtyy pellosta peräkärryyn.”
Keväällä Takalan pelloille kylvettiin myös 10 hehtaaria sokerijuurikasta. Sen osalta satoa ei tänä vuonna saatu ollenkaan.
”Sokerijuurikkaan vei pakkanen ja jouduimme muuttamaan toimintasuunnitelmaa.
Sokerijuurikaspellot muuttuivat kesäkuussa ohrapelloiksi”, Takala kertoo.
Suodenniemellä veden puutteesta eniten murhetta
Yksi Takalan kokonaissadon pelastus on peltojen sijainti etäällä toisistaan, Takalat viljelevät neljän lähikunnan alueella ja kauimmaiset pellot sijaitsevat 70 kilometrin etäisyydellä toisistaan.
Varsinkin syksyn sateet ovat olleet hyvin kuuroluontoisia ja vaikka toisaalla vettä on tullut saavista kaataen, toisaalla on hyvin voinut päästä puimaan.
”Kasvustot ovat kaikkialla aika samanlaisia ja kuivuus vaivasi joka paikassa. Suodenniemellä vedenpuutteesta kärsittiin eniten, Lauhassa vähiten”, Markku Takala summaa.
Parhaiten kuivuudesta selvisivät talven sängellä olleisiin peltoihin kylvetyt viljat. Syksyllä muokattu maa kuivui heti keväällä rutikuivaksi.
”Näyttäisi siltä, että sato on sitä parempi, mitä aiemmin vilja on kylvetty.”
Markku Takala arvelee, että poikkeukselliset kesät ovat ilmastonmuutoksen seurausta, eikä aiemmin normaaleina pidettyjä kevät-, kesä- tai syksysäitä ole välttämättä enää odotettavissa. Vielä muutosta ei kuitenkaan ole huomioitu esimerkiksi lajikevaihdoksina.
”Itse en näe, että kasvukausi olisi suoranaisesti pidentynyt, vaan muutos on tapahtunut enemmänkin juuri näiden pitkien sateettomien kausien tai kuumien ajanjaksojen vaihtelussa. Onhan Suomessa kokeiltu jo esimerkiksi maissin viljelyä, mutta meillä pitäydytään edelleen perinteisissä rehu- ja leipäviljoissa”, Takala miettii.
