Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi sai nimensä 2010. Tuo Pukstaavi toimii Sastamalan Vammalan Marttilankadulla apteekkari A.O. Bäckmanin 1920 rakennuttamassa talossa. Pukstaavi – kirjain – seisoo tukevasti kivijalalla. Kilometrejä ei siunaannu, mutta vuosia kyllä. Niitä taitaa olla takana jo sata.

Pukstaavi sanan alkuperä on kirjakielen isän, Mikael Agricolan käsialaa. Sikäli museon nimi on oiva.
Sanasta käytetään myös ilmaisua puukstaavi. Se on isolla alkukirjaimella Kurikan kirjastoauton nimi. Pukstaavin ja Puukstaavin erottaa siis kivijalasta ja kumipyöristä.

Puukstaavi on vuosimallia 1998 ja merkiltään Volvo. Kumipyörillä on kirjoja kuljetettu noin 300 000 kilometrin verran. Alkujaan Jalasjärven kunta osti auton Kankaanpäästä 2012. Kurikan kirjastoautoksi se muuttui, kun Jalasjärvi liittyi Kurikkaan vuoden 2016 alussa.

Kirjastoautot ovat yksi viimeisistä kunnallisista palveluista maaseudulla. Sastamalassa ihmisiä ilahduttaa kirjastoauto, jonka nimi on Herra Hakkarainen. Se liikennöi ympäri Sastamalaa ja sen palvelu taitaa entisestään korostua, jos kirjastoverkkoa supistetaan.

Kirjastoautot eivät ole aivan uusi ilmiö. Jo 1913 Helsingin maalaiskunnassa teitä kolisteli hevosrattaat, joilla kuljetettiin kirjalaatikoita lainaajien iloksi. Aloitteen teki herastuomari Frithiof Winberg. Oikeat kirjastoautot yleistyivät 1960-luvun alussa. Sastamalassa ja entisessä Vammalassa kirjastoauto on palvellut jo vuosikymmeniä.

Sastamala valmistelee sopeuttamisohjelmaa. Sivuterveysasemat ovat vaakalaudalla. Kirjastoauto monitoimiautona voisi olla yksi ratkaisu.