Tiesitkö, että nykyisen Sastamalan seudulla asuu tuhansia ihmisiä, joiden sukujuuret ulottuvat itärajan taakse Karjalan kannakselle, Pyhäjärven pitäjän maisemiin? He ovat osa sitä geneettistä ketjua, sen väen jälkeläisiä, joka Viipurin läänistä evakuoitiin ja sijoitettiin Siurosta Poriin päin suuntautuville maille.
Toisen maailmansodan tapahtumat pakottivat tuhannet Viipurin läänin pyhäjärveläiset siirtolaisuuteen, jättämään elinkeinonsa, kotinsa ja omaisuutensa. Se vähä mitä matkalle tuntemattomaan tulevaan otettiin mukaan, kertoo paljon siitä, mitä tuolloin pidettiin tärkeänä.
Siitä vähästä on murusia Sastamalan seudun museon näyttelyssä, jonka jokainen esine ja valokuva on aarre. Vanha kalaverkko, jauhokauha, ajan puraisemat kirjat, kengät, keskeneräinen käsityö, palkintopokaali, pieni kirkonkello – ne kaikki ovat viitteitä pyhäjärveläisten elämästä.
Evakuoitujen esineiden lisäksi nostalgiset valokuvat ja pyhäjärveläisten muistot siirtävät näyttelykävijät menneeseen aikaan ja paikkaan. Siun ja miun – Viipurin läänin Pyhäjärvi -näyttelyssä tutustutaan jo kadonneisiin maisemiin, arkiseen aherrukseen ja 1900-luvun alun vilkkaaseen elämänmenoon.
”Vaikka näyttely painottuu sotavuosien järkyttäviin tapahtumiin ja siirtolaisten kokemuksiin, se piirtää myös laajan kaaren Pyhäjärven esihistoriasta nykypäivään ja kertoo samalla elävästä karjalaisesta kulttuurista”, kuvailee amanuenssi Emma Kurki.
Mennyt puhuttelee monin tavoin
Näyttely on suunniteltu Sastamalan seudun museon, Vammalan Karjalaseuran ja Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön yhteistyönä. Se perustuu museon vuodesta 1959 lähtien kartutettuun Pyhäjärvi-kokoelmaan.
Karjalaisuus näkyy nykyajassa monin tavoin, esimerkiksi ruokakulttuurissa sekä virpomisperinteessä, mutta historiaa ei voi koskaan tuoda liikaa esiin, sanoo Karjalan Liiton toiminnanjohtaja ja Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön puheenjohtaja Pertti Hakanen.
”Historian henkilöt ja heidän kertomuksensa luovat tarttumapintaa, josta kumpuaa myös tulevaisuuden karjalaisuus”, hän muistuttaa.
Hakasen omat juuret ovat äidin puolelta Pyhäjärvellä ja hän kertoo tehneensä itärajan taakse kymmeniä matkoja. Näyttely koskettaa aivan erityisellä tavalla nyt, kun koronapandemia estää pääsyn Venäjälle.
”Tämä menee ihon alle. Uskon, että näyttely on merkityksellinen kaikille, joilla on olemassa sukunsa kautta side Karjalaan.”
Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön asiamies Kirsti Naskalin molemmat vanhemmat olivat Pyhäjärven evakkoja. Lapsuudessaan 1950-luvulla hän koki Karjalan elävän muistoissa vahvana.
”Näyttely on hieno kokonaisuus. Huomaan, että varsinkin evakuointivaiheen kuvaukset herättävät minussa edelleen suuria tunteita.”
Pyhäjärveläisten myötä Sastamalan seudulle muodostui monia evakkojen asuttamia kyliä. Naskalin mukaan pula-aika johti tiiviiseen kanssakäymiseen, järjestettiin talkoita ja vaihdettiin elintarvikkeita. Yhteisöllisyys auttoi sopeutumaan.
Sota ja sen seuraukset pakottivat Viipurin läänin pyhäjärveläiset uuden elämän alkuun kaukana kotoa. Tornihuvilaan koottu upea näyttely kertoo evakkojen tarinaa, mutta on samalla osa heidän jälkeläistensä tarinaa – osa monen lukijamme tarinaa.
Näyttely on avoinna ti-la Tornihuvilassa (Marttilankatu 12, Sastamala).
Tiesitkö tämän?
- Viipurin läänin Pyhäjärvi sijaitsi itäisellä Karjalan kannaksella Käkisalmen kaupungin eteläpuolella ja rajoittui itäosastaan Laatokkaan.
- Keskellä pitäjää on kirkasvetinen ja syvä järvi nimeltään Pyhäjärvi, jonka mukaan pitäjä oli saanut nimensä.
- Asukkaita Pyhäjärvellä oli 8000.
- Pyhäjärveläiset lähtivät evakkoon ensimmäisen kerran maaliskuussa 1940. Suomi menetti alueet talvisodan päättäneessä Moskovan rauhansopimuksessa.
- Suurin osa evakoista palasi koteihinsa Suomen vallattua Karjalan kannaksen takaisin jatkosodan alussa.
- Pyhäjärveläiset joutuivat jättämään kotinsa lopullisesti 1944. Neuvostoliiton kesäkuisen suurhyökkäys pakotti väen evakkomatkalle. Moskovassa syyskuussa solmitun välirauhan ehtoihin kuului Kannaksen tyhjentäminen suomalaisista.
- Vuonna 1948 eniten pyhäjärveläisiä oli seuraavissa pitäjissä: Huittinen 860, Tyrvää 682, Hämeenkyrö 635, Korpilahti 540, Ikaalinen 428, Keuruu 362, Mouhijärvi 340, Kiikka 247, Suodenniemi 246 ja Lavia 166.
- Entisen Pyhäjärven kunnan paikalla sijaitsee nykyisin Plodovojen maalaiskunta.
- Yhteensä noin 430 000 suomalaista joutui jättämään kotinsa toisen maailmansodan tapahtumien vuoksi. Evakkoja oli maan silloisesta väkiluvusta 11 prosenttia.
