Vaalikauden tärkein selonteko koskien Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa julkaistiin viime viikolla ja asia etenee nyt eduskunnan käsittelyyn. Selonteko on valtioneuvoston sivuilla kaikkien saatavissa ja se kannattaa lukea. Se on paperi, jossa jokainen sana on punnittu tarkkaan.

Selonteon keskeinen viesti on se, että turvallisuustilanne maailmassa on entistä epävarmempi. Kasvussa ovat sekä perinteiset turvallisuusuhat että uudet uhat. Jälkimmäiset tarkoittavat esimerkiksi pandemioita, epidemioita, kyberhyökkäyksiä, vaaleihin vaikuttamista ja ilmastohaasteetta.

Perinteiset uhat eli sotilaallisen voimankäytön uhka ei sekään ole maailmasta hävinnyt, ei edes lähialueilta. Lähimpänä Suomea on sisäisen valtataistelun piirissä oleva Valko-Venäjä ja hieman kauempana Itä-Ukrainan jatkuva kriisi. Armenian ja Azerbaidzhanin välillä on täysi sota Vuoristo-Karabahissa, Syyria edelleen ratkaisematta ja Turkki aktivoitunut lähialueillaan. Myös Venäjän kynnys käyttää sotilaallista voimaa on alentunut, kuten tiedämme Georgiasta, Krimiltä ja Itä-Ukrainasta.

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö totesi Iltalehden haastattelussa, että maailma on mennyt ajassa 60 vuotta taaksepäin takaisin kylmän sodan aikaan. Selonteossa kuvataan hyvin sitä miten suurvallat pyrkivät eri tavoin uuteen rooliin. Kiina vahvistaa vaikutusvaltaansa kansainvälisten järjestöjen ja taloudellisten muskelien kautta sekä näyttää sotilaallista voimaa lähimerialueillaan. USA on Trumpin kaudella irroittautunut joistakin kansainvälisistä sopimuksista ja organisaatioista sekä aloittanut kauppasodan Kiinan kanssa. Venäjän tavoitteena on edelleen etupiireihin perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa ja Venäjän voimapolitiikka näkyy Itämeren alueella.

Presidentti Niinistö määrittelee Suomen turvallisuuspolitiikan neljän pilarin politiikaksi. Ensimmäinen niistä on oma uskottava puolustuskyky. Toinen on läntinen kumppanuus, jota tehdään Ruotsin, Norjan, EU:n, Yhdysvaltain, Iso-Britannian, Ranskan ja Nato-kumppanuuden kautta. Suomen on tärkeää myös ylläpitää valmiutta tarvittaessa hakea Nato-jäsenyyttä. Kolmas pilari on kahden välinen erityissuhde Venäjän kanssa, jota vaalitaan. Neljäs pilari on sääntöperäinen kansainvälinen yhteistyö, jota Suomi pienenä maana tukee ja haluaa vahvistaa YK:n roolia.

Kansainvälisen tilanteen kannalta hyvin tärkeä vaali käydään tällä viikolla, kun USA valitsee presidentin. Trumpin jatkokausi todennäköisesti olisi jatkoa viimeisen neljän vuoden aikana nähdylle eristäytymispolitiikalle, jossa USA edelleen etääntyy kansainvälisistä järjestöistä ja puolustaa taloudellisia etujaan tullimuurein. Bidenin valinta ei merkitse muutosta kaikissa asioissa. Hänellä on kuitenkin erilainen lähtökohta kansainväliseen yhteistyöhön ja halu toimia yhdessä perinteisten liittolaisten eli läntisen maailman kanssa, mikä näkyisi sekä puolustus-, että kauppapolitiikassa.

Suomen on kyettävä huolehtimaan omasta turvallisuudestaan kaikissa olosuhteissa. Meihin ei kohdistu tällä hetkellä välitöntä uhkaa, mutta maailmantilan epävarmuus näkyy myös meillä. Pienelle ja vientiriippuvaiselle maalle kansainvälinen yhteistyö on kaikki kaikessa. Sen vuoksi meillä ei ole varaa käpristyä sisään päin, vaan yrittää osaltamme ratkaista maailman yhteisiä ongelmia ja pitää yllä hyviä suhteita kaikkiin ilmansuuntiin.