Kirjapääkaupunki Sastamala tähyää tulevaisuuteen – Kirjastopalveluja kehitetään Z-sukupolven näkökulmasta?

Heli Vesamaa on mukana kirjastopalveluja miettivässä työryhmässä. Kuva Kylä-sydän-kirjasto -kiertueen avajaisista: Pauliina Vilenius / Alueviestin arkisto.

Maantieteellisesti laajassa Sastamalassa on kahdeksan kirjaston toimipistettä ja kirjastoauto. Jotkut toimipisteet ovat koulujen yhteydessä, jotkut omatoimikäytössä ja jotkut sitä perinteisempää mallia. Tarve viilata kirjastopalveluja nousi esille kaupungin talouden sopeuttamisohjelman yhteydessä. Pian kirjasto kuitenkin irrotettiin sopeutuspaketista perinpohjaista selvittämistä varten.

”Tällä selvitystyöllä ei ole mitään euromääräistä tavoitetta. Tarkoituksena ei ole toimipisteiden karsiminen, vaan sen selvittäminen, miten tulevaisuudessa parhaiten vastaamme kuntalaisten palvelutarpeeseen”, sanoo kasvatusjohtaja Pekka Kares.

Ohjausryhmän katse tähyää tulevaisuuteen, vähintään vuoteen 2030. Valtuutettu ja sivistyslautakunnan jäsen Mauri Tuominen kuvaa tehtävää vaativaksi, sillä Sastamalasta halutaan kirjastopalveluiden edelläkävijä:

”Kylmä hiki nousee otsalle, mutta onneksi meillä on kasassa hyvä joukko.”

Kareksen ja Tuomisen lisäksi työryhmään kuuluvat vs. kirjastonjohtaja Liisa Oravasaari, kirjastoautovirkailija Mari Vento, kirjastoaktiivit Heli Vesamaa, Anu Parikka ja Siiri Simpanen sekä kaupungin talous- ja henkilöstöpäällikkö Kirsi Sinisalo. Selvitys valmistuu maaliskuun aikana.

Kirjastotyön sisällöt muuttuvat 

Sastamala hakee myös kansainvälistä näkökulmaa kaupungin kirjastopalveluiden tulevaisuutta pohtiessaan. Kirjastoselvitystä luotsaava ohjausryhmä saa tuekseen eri puolilla maailmaa asuvien korkeakouluopiskelijoiden tiimin.

Sastamala haluaa Suomen kirjapääkaupunkina ymmärtää, millainen kirjastojen rooli on kansalaisten arjessa tulevina vuosina ja samalla avata keskustelun suomalaisen kirjastoninstituution uudistusmistarpeesta kansallisella tasolla.

Tätä tulevaisuuskysymystä on kaupungin luottamushenkilöille ja viranhaltijoille avaamassa tamperelainen Demola Global Oy, jonka kanssa yhteistyötä on tehty jo aiemmin keskustan kehittämiseen liittyen.

Globaalien näkemysten ja trendien tulkintaa, löydöksiä ja tulevaisuuden konsepteja z-sukupolven kanssa, kuvaa Demolan digitaalisista tekniikoista vastaava Joonas Kemppainen.

Kasvatusjohtaja Pekka Kares korostaa, että Demola ei tee kirjastopalveluselvitystä, vaan tuottaa materiaalia sen tekemisen tueksi. Demolan panos kustantaa Sastamalalle 7500 euroa.

Kirjaston vs. johtaja Liisa Oravasaari toteaa, että kirjastotyön sisällöt muuttuvat aikaansa reagoiden. Esimerkiksi koronaviruspandemia on saanut kirjastoväen Sastamalassakin kehittämään erilaisia virtuaalisisältöjä lähikohtaamisten sijaan, kun kouluihin ja päiväkoteihin ei ole ollut menemistä. Yksi tulevaisuuden juttu onkin varmasti virtuaalisten kirjavinkkausten lisääntyminen.

Meissä jokaisessa asuu lapsi? Demola ideoi Sastamalasta lasten kaupunkia vuonna 2016. Kuva: Minna Isotalo / Alueviestin arkisto.

Uusi kirjastoauto tulevaisuuden hankinta

Uusi kirjastoauto oli sivistyspalveluiden investointilistalla jo ensi vuodelle. Toive kaatui siihen, ettei valtionapua herunut. Hintalappu suunnitellulle monipalveluautolle on noin 400 000 euroa. Siitä valtionapu olisi sipaissut pois 100 000 euroa.

Valtionavustusta kirjastoauton hankintaan myönnettiin yhdeksälle kunnalle: Haapajärvi, Ilmajoki, Kurikka, Nurmes, Salla, Sievi, Suomussalmi, Tammela ja Tornio. Näistä yhdessäkään toimipisteitä ei ole kolmea enempää.

Ettei vain Sastamalan kirjastojen runsas lukumäärä olisi valtionavun saamisen esteenä?

Pekka Kares ei halua ottaa asiaan kantaa, vaan toteaa, että tuen myöntäjä todennäköisesti arvioi muiden avustusta hakeneiden kuntien tarvinneen uutta kirjastoautoa Sastamalaa enemmän.

Mauri Tuomisen mukaan on selvää, että kun nykyinen kirjastoauto tulee tiensä päähän, on uusi hankittava – tuli valtiolta sitten tukea tai ei:

”Se on paikkakunnalla niin tärkeä palvelu, myös tulevaisuudessa, että siitä ei voi tinkiä”, hän näkee.

Sastamalan kirjaston toimipisteistä kirjastoauton asiakasmäärät ovat korkeimmat heti pääkirjaston jälkeen. Liisa Oravasaari korostaa kouluillakin vierailevan auton merkitystä lapsille ja nuorille.

Mikä sukupolvi Z? Wikipedian mukaan Z-sukupolveksi kutsutaan joko 1990-luvun puolivälin jälkeen tai 2000-vuosikymmenen alussa syntynyttä sukupolvea. Sukupolven arvioidaan eroavan merkittävästi aikaisemmista ikäluokista (X ja Y) etenkin suhtautumisessa elektroniikkaan. Z-sukupolveen kuuluvat ovat syntyneet maailmaan, jossa elektroniikka on kaikkialla ja he käyttävät sitä rutiininomaisesti.