”Onkohan sitä punaista väriä missä?” kysyy Aune Kulmala, 94, ja raottaa varovasti kattilan kantta. Aunella on kädessään kynttilä, jota hän on jo kerran kastanut sinistä väriseosta sisältävään astiaan.
Taitokeskus Sastamalan kynttiläpajassa ahkeroivia avustava Tiina Jalonen toteaa, että kyseinen väriaine on tainnut vähän jäähtyä ja nostaa kattilan liedelle lämpiämään.
”Nesteen pintaan oli tullut ohut kalvo, ja silloin se on liian kylmää”, tietää Aune.
Hän ei ole kynttiläpajassa ensimmäistä kertaa. Kyse on vuotuisesta perinteestä.
”Sastamalassa olen asunut neljäkymmentä vuotta, ja täällä olen käynyt kynttilöitä tekemässä ainakin parikymmentä kertaa.”
Mikä saa Aunen aina uudelleen innostumaan kynttiläpajasta?
”Se kuuluu minun jouluuni. Teen kynttilöitä omaksi iloksi ja lahjaksi, niitä on niin mukava joulun aikaan poltella ja katsella.”
Aunen mukaan itse tehty tai koristeltu kynttilä on hyvä lahja sellaisellekin, jolla on kaikkea.
”Kun itse tekee, kaikista kynttilöistä tulee uniikkeja.”
Aunen mukaan hyvät ja kärsivälliset opettajat tuovat oman lisänsä kokemukseen.
”Täällä asiakas saa olla oma itsensä. Minä kävin äsken vähän pötköttelemässä tuolla sohvalla. Nyt jaksan jatkaa hommia.”
Kotona oleilu lisäsi käsitöiden suosiota
Taito Satakunnalla on ikää vähän enemmän kuin Aune Kulmalalla. Yhdistys täytti syksyllä sata vuotta. Koronaviruspandemian vuoksi juhlallisuudet jäivät pitämättä ja monet alan tapahtumat peruttiin. Kevään ankeuden jälkeen kesän kurssit olivat suosittuja, ja sama into käsillä tekemiseen on näkynyt pitkin syksyä.
”Olemme saaneet myös paljon uusia asiakkaita. Kotona oleilu on lisännyt käsitöiden suosiota, ja yhä useammat ovat keksineet hakea meiltä ohjeita ja tarvikepaketteja”, neuvontapäällikkö Riitta Eeronheimo kertoo.
Toiminnanjohtaja Hanna-Leena Rossi toteaa, että koronan myötävaikutuksesta mietitään jatkossa enemmän etäopetuksen kehittämistä. Vaikka toki on niin, että monia kursseja olisi vaikea pitää etänä, sillä harvalla ihmisillä on kotonaan tarvittavia materiaaleja ja työkaluja.
Ajan oloon käsityötrendit muuttuvat, uusia tapoja luodaan ja vanhoja varioidaan. Onko joku käsityöperinne kokenut viime vuosina uuden tulemisen?
”Makramee-solmeilu oli in joskus 70-luvulla. Niiden tekeminen on taas suosittua”, Rossi miettii.
Vanhan uudesta tulemisesta kertoo myös se, että ensi vuonna Taitoliitossa vietetään parsimisen ja paikkaamisen teemavuotta.
Ompeluun liittyvät kurssit ovat viime vuosikymmeninä vähentyneet, koska vaatteita saa niin halvalla. Eeronheimon ja Rossin mukaan ompelu voisi kuitenkin olla tulevaisuuden trendejä siinä missä materiaalien kierrättäminen ja vaatteiden paikkaaminenkin.
”Yhä enemmän arvostetaan ekologisuutta, kotimaisuutta ja laatua. Mikä olisikaan hienompi juttu kuin Suomessa valmistetusta kankaasta itse ommeltu vaate?”
Taito Satakunta ry
- Yhdistys täytti 100 vuotta elokuussa. Perustettiin alunperin ylläpitämään Tyrvään veistokoulua.
- Tavoitteena on käsityökulttuurin edistäminen taitona ja elinkeinona.
- Monipuolista kurssitoimintaa eri ikäisille.
- Toiminta on tuottavaa, mutta ei voittoa tavoittelevaa.
- Taitokeskuksia on kuusi: Sastamala, Huittinen, Kankaanpää, Noormarkku, Pori ja Rauma. Työntekijöitä yhteensä 14.
- 1963 perustettu Taitokeskus Sastamala on yksiköistä suurin.
- Herra Hakkaraisen talon toiminnan pyörittäminen ja markkinointi sekä Ihanien tavaroiden kauppa kuuluu Taito – Satakunnan palveluihin. Kaupunki omistaa Hakkaraisen talon kiinteistön ja näyttelyn.
- Käsityöyrittäjien tuotteita myy myös Porissa sijaitseva Taito Shop.
- Nykyinen puheenjohtaja on Ilpo Moisio ja hallituksen jäsenet edelleen ympäri koko toimialueen.
