Istumme Mikko Ylisen kanssa tuhansien kirjojen ympäröimänä Warelia-kustantamon tiloissa. Pöydälle on nostettu joitakin aikoja sitten lukemani kirja, jonka kantta kaunistaa kuva ristiinnaulitusta miehestä suomalaisessa erämaamaisemassa. Katsomme kirjaa luku luvulta, kyselen kuvista ja niiden symboliikasta.

Ylinen on itseoppinut taiteilija.

”Aloitin parikymppisenä harjoittelemaan taiteen tekemistä. Aluksi en osannut mitään. Opettelin vain, piirsin ja opettelin. Halusin esittää asiat sellaisina kuin ne ovat, yksityiskohtaisina.”

Totean, että Ristin sanat -kirjaan kootut taulut ovat tarkasti ja taitavasti tehtyä työtä, jotka sisältävät runsaasti yksityiskohtia ja monikerroksista sanomaa.

”Eli, eli, lama sabaktani.” Arameankielinen, hylkäämisen tuskasta kertova lause pysäytti Ylisen joitakin vuosia sitten. Sanat löytyivät Raamatusta, Matteuksen evankeliumista ja Psalmista 22.

Sanojen kipu ja kauheus siirtyivät kuvaksi taiteilijan maalaukseen ja hän piirsi ristiinnaulitun ympärille demonit, örkit ja muut pimeyden valtaa ilmaisevat hahmot.

Hylätyksi tulemisen pelko ja kauhu näyttäytyivät taulussa tosina, sisimmän oudot voimat nostivat päätään, kirkuivat hylätylle, vaativat kostamaan ja rienasivat häviäjää. Sen jälkeen syntyi ajatus sarjasta, jossa Kristuksen seitsemän viimeistä lausetta saisi kukin oman huomionsa ja taulunsa.

”Ajatus kirjasta nousi mieleeni aika pian taulusarjan edetessä, mutta halusin tehdä kaikki valmiiksi ennen kuin istutaan kustantajan kanssa saman pöydän äärelle”, Ylinen kertoo.

Tieteellistä tekstiä, ei hartauskirja 

Kerron, että lukiessani kirjaa huomioni oli aluksi lähes kokonaan tekstissä ja luulin teologian tohtori Matti Kankaanniemen pyytäneen Ylistä kuvittamaan tekstinsä. Totuus olikin toisenlainen.

”Saadakseni kirjan julkaistuksi siihen tarvittiin kuvien lisäksi teksti. Halusin tähän jonkun sellaisen kirjoittajan, jonka teksteillä on painoarvoa. Mielestäni Kankaanniemen Matti sopii siihen tehtävään hyvin. Toivoin tieteellistä tekstiä, en hartauskirjaa”, Ylinen sanoo ja katsoo takanani olevaa kirjapinoa.

”Mitä sinä olisit kirjoittanut, jos olisit selittänyt omia teoksiasi?” minä kysyn selaillen kirjaa.

Hän katsahtaa nyt minuun päin ja kertoo haluavansa puhutella kirjan äärelle pysähtyjää.

”Raamattu ei ole paimentolaisten satukirja, vaan sillä on myös faktapohjaa. Kristuksen ristiinnaulitseminen on yksi rikostapaus historiassa. Todisteet löytyvät. Sopisi miettiä sitä, eikä ohittaa vain satuna.”

Ristin sanat -kirjan alussa lukijalle esitellään todistusaineistoa teloitustuomion historiallisuudesta. Kankaanniemi toteaa, että neljän evankeliumin alkuperäisenä lähteenä oli varhaiskristittyjen vaalimia silminnäkijäkertomuksia ja suullisia traditioita. Hän arvioi, että evankeliumeja voi pitää melko luotettavina myös historian tapahtumia tutkittaessa. Jeesuksen tarkkoja sanoja on kirjattu evankeliumeihin kuitenkin aika vähän.

Mikä pelastushomma?

Katsomme seitsemää eri maalausta. Jokainen maalaus kuvaa yhtä viimeisistä lauseista. Ylinen kertoo maalaustensa välittävän sanomaa ristin tapahtumien kosmisuudesta. Yli 2000 vuotta sitten käyty oikeudenkäynti ja kuolemantuomio vaikuttaa edelleen kaikkialla maailmassa.

Tätä kuvaa erityisesti maalaus Katso poikasi, katso äitisi. Taulu on kokonaisuudessaan teloitusristin muotoinen. Ristiinnaulittua ympäröi kuva jokaisesta maailmanosasta, ihmisistä arkisissa puuhissaan.

Samantapainen näkökulma toistuu maalauksessa Se on täytetty. Siinä taulun alaosa on todella täytetty ihmisillä kaikkialta maailmasta. Heitä yhdistää ristiinnaulittu mies, johon he katsovat. Teos on suuri, leveydeltään lähes kolme metriä. Se täyttänee myös yhden seinän tai koko huoneen. Teoksen kulmissa on kuvia Jeesuksen elämästä.

”Halusin siinä kuvata sitä, että sen kaiken päämääränä oli tuo pelastushomma”, Ylinen kertoo huomaamatta, että avaa merkityksiä kuulijalle jo varsin auliisti.

Huomaan pitäväni tuosta pelastushomma-käsitteestä. Pelastushommastahan tässä sarjassa taitaa olla kyse.

Osaan löytyy vastaus, osa jää askarruttamaan

Ristiinnaulitsemisen tuskaa kuvaa maalaus Minun on jano. Mielestäni se on ruma ja kamala maalaus. Kerron sen taiteilijalle ja hän sanoo, että silloin hän on onnistunut. Tapaus oli hirveä, eikä siinä ollut mitään kaunista. Ylinen on ottanut tähänkin teokseen suomalaisen taustamaiseman. Maa on kuiva ja karu.

Mietin, mikä tarkoitus taiteella on. Tuottaa mielihyvää vai puhutella? Tästä taiteilijat ja katsojat ovat monta mieltä. Joskus ruma voi koskettaa enemmän kuin kaunis teos.

Ristin sanat -kirjaa on ollut tekemässä kaksi alansa osaajaa. Se ei päästä lukijaansa helpolla, sillä teksti kuljettaa lukijaansa kuin sokkeloisessa talossa, availee ovia moniin huoneisiin, muttei päästä kurkistelijaa kovin pitkälle, kun jo avautuu uusi ovi.

Lukijalle herää kysymyksiä, joista osaan löytyy vastaus, osa jää mieltä askarruttamaan. Maalaukset eivät ole kirjassa vain tekstin kuvituksena, ne kertovat oman näkökulmansa ja tarinansa. Jokainen niistä ansaitsee oman huomionsa.

Sastamalassa avautui kesäkuun alussa näyttely, jossa Ylisen seitsemän maalausta ovat ensimmäistä kertaa nähtävillä.

Voisin suositella sitä. Vahvasti suositella.

Näyttelyyn voi tutustua Galleria Akselissa (Asemakatu 16). Vapaa pääsy.

Teksti: Tuula Veko