Suomessa kotiseututyön korkeimman tunnustuksen, Kotiseututyön ansiomitalin saanut Jorma Hämäläinen on tehnyt pitkän ja maineikkaan työuransa sekä kunnallis- että liike-elämän palveluksessa.

Sastamalassa nyt kolme vuotta asunut ja täällä eläkepäiviään viettävä Hämäläinen viihtyy paikkakunnalla hyvin, mutta kunnallisesta päätöksenteosta hän löytää paljonkin parannettavaa. Uudelle, vasta yhden kokouksen pitäneelle kaupunginvaltuustolle miehellä on selkeä viesti.

“Jos uskottavuutta haetaan, päättäkää nyt viimeinkin tehdä se uimahalli. Muutenkin Sastamalassa on liikaa näennäistekemistä, eikä selkeitä päätöksiä uskalleta aina tehdä”, Hämäläinen toteaa.

Päättämättömyys uimahallin suhteen ei saa Hämäläiseltä ymmärrystä.

“Tutkimukset osoittavat, että väestön terveyden edistäjänä ja ylläpitäjänä uimahallit ovat ylivoimaisesti tuottavin liikuntainvestointi. Uskon, että uimahallin puute on yksi syy siihen, että sastamalalaiset eivät olleet kovin tyytyväisiä kotikuntaansa koko maan kattavassa asukastyytyväisyystutkimuksessa, joka tehtiin reilu vuosi sitten. Kiikan ja Keikyän uimahallit taas suljettiin kovalla kiireellä. Huonoa tuuletusta ja vuotavaa kattoa ei ilmeisesti osattu tai haluttu korjata”, hän ihmettelee.

“Yhtenäistä Sastamalaa ei ole olemassa”

Pihtiputaan ja Tuusulan kunnanjohtajana sekä Äänekosken kaupunginjohtaja työskennellyt Hämäläinen tietää, että vaikeista päätöksistä ei aina kiitosta heru. Ainakaan heti. Vuosien jälkeen huomataan, että sellaisia vain on ollut välttämätöntä tehdä. Näin kävi Hämäläisellekin heti, kun hän aloitti Tuusulassa.

“Tiedossani oli jo paikkaa hakiessani, että organisaatiossa on pakko tehdä suuret siivoustalkoot. Se oli kurjaa, mutta välttämätöntä. 160 henkilöä sai lähteä. Se oli paljon Tuusulan kokoisessa kunnassa, jossa oli silloin 27 000 asukasta”, Hämäläinen muistelee.

Rohkeutta hallinnon karsimiseen Hämäläinen perää Sastamalassakin, ja jo pelkästään sote-uudistuksen vuoksi.

“Kukaan ei vielä varmuudella osaa sanoa mitä kaikkea muuta uudistuksesta seuraa, mutta ainakin se vähentää kuntien verotuloja ja valtionosuutta mittavasti.”

“Faktat pitää olla selvillä”

On Jorma Hämäläisellä Sastamalan kaupungin päättäjille toinenkin viesti.

”Päätöksenteossa yksi iso ongelma lienee edelleenkin se, että yhtenäistä Sastamalaa ei ainakaan henkisesti ole edes olemassa. Kaupunki on käsitteenä niin laaja. Kyllä vanhat kirkonkylätkin ansaitsevat tietyt, tärkeät palvelut. Ne ansaitsevat tulla ylläpidetyiksi. Aina ei pitäisi säästää vain sieltä, esimerkiksi Äetsän yläaste pitäisi säilyttää.”

Toki kuntajohtamisen ammattilainen tietää, että kaikkia palveluja ei ole mahdollista ylläpitää. Tosin hän on huomannut senkin, että aina kannattaa tehdä tarkat laskemat ennen kuin päätetään esimerkiksi lopettaa joku koulu.

Faktat pitää olla selvillä, ettei mennä ojasta allikkoon. Usein tyhjentyvät neliöt on joka tapauksessa rakennettava uudestaan.

“Yhden koulun lopettamisen torppasin itsekin kunnanjohtajana, kun vaadin lautakunnan laskemaan vaikutukset uudelleen”, Hämäläinen paljastaa.

Oman elämänsä kauppakorkeakoulu

Eläkkeelle Hämäläinen jäi Suomen Lehtiyhtymän toimitusjohtajan tehtävästä vuonna 2016. Lehtiyhtiö Keski-Uusimaan johtajana vuonna 2001 aloittaneen Hämäläisen aikana yritys kasvoi 30 lehden julkaisijaksi, ja lopulta konserni myytiin Keskisuomalaiselle.

Näytön ja kannukset yrityselämässä Jorma Hämäläinen oli hankkinut jo ennen kunnanjohtaja-aikojaan. Mies nimittäin toimi Keikyän kunnansihteerivuosiensa jälkeen Salmi-yhtiöiden palveluksessa vuosina 1978-1986 ensin talouspäällikkönä, sitten varatoimitusjohtajana ja lopulta toimitusjohtajana.

Yrityksen nousua kansainvälisesti tunnetuksi brändiksi tekemässä ollut Hämäläinen kuvaa tuota aikaa elämänsä kauppakorkeakouluksi.

Mutta mennään vielä Sastamalaan, ja Vammalaan. Vesistön ympäröimä, kaunis kaupunki jaksaa ilahduttaa Hämäläistä päivittäin.

Sen sijaan niin häntä, kuin hänen ulkopaikkakuntalaisia vieraitaankin jaksaa kerta toisensa jälkeen kummastuttaa se, että mielikuva yleisestä siisteydestä saa kovan kolauksen ensimmäiseksi Stormissa, ja toisen kerran kaupungintaloa vastapäätä sijaitsevien romukasojen muodossa.

“Lainsäädännöstä löytyy kyllä ihan keinot laittaa tuollaiset asiat kuntoon”, Hämäläinen muistuttaa.