”Ilmaisin huoltani läheiseni tilanteesta, ja kerroin kokemuksistani, joita minulla on hänen pitkäaikaisista mielenterveyden ongelmistaan, mutta tilanteissa keskityttiin pelkästään päihteiden käyttämiseen. Päihteet eivät kuitenkaan ole olleet ongelmien syy, vaan seuraus pahasta olosta…”

Katkelma on Mielenterveysomaiset Pirkanmaan keväällä toteuttamaan kyselyyn saadusta avovastauksesta. Vastaajan läheisellä oli ongelmia sekä mielen että päihteiden kanssa, eli hänellä on niin sanottu kaksoisdiagnoosi. Kaksoisdiagnoosin saaneiden henkilöiden omaisten voimattomuus ja hätä toistui läpi kyselyn.

Päihdehäiriöt kuuluvat ICD-tautiluokituksessa mielenterveyshäiriöiden ryhmään. Monesti on mahdotonta sanoa, onko päihteiden käyttö mielenterveyshäiriöiden syy vai seuraus. Ongelmia pitäisikin hoitaa rinnakkain. Läheiset pitäisi kohdata yksilöinä ja avun tarvitsijoina.

Jo vuosikymmeniä on puhuttu ongelmista, joita liittyy mielenterveys- ja päihdehäiriöiden erillään hoitamiseen. Mielenterveys- ja päihdepalveluita onkin yhdistetty viime vuosina samojen kattojen alle. Silti terveydenhuollossa ajatellaan yhä usein, että päihderiippuvuus pitää hoitaa ensin, ennen kuin mielenterveysongelmiin voidaan antaa apua.

Tutkimusten mukaan mielenterveyspotilaiden omaisista miltei puolet sairastuvat itsekin masennukseen. Koronapandemian alkamisen jälkeen omaisten jaksaminen on mennyt heikompaan suuntaan. Keväällä 2021 FinFami Pirkanmaan kyselyyn vastanneista jopa 70 prosenttia kertoi oman jaksamisensa ja hyvinvointinsa heikentyneen edellisen vuoden aikana.
Omaiset, joiden läheisillä on ongelmia sekä mielenterveyden että päihteiden käytön kanssa, ovat erityisen suuressa vaarassa sairastua.

Sen lisäksi, että hoidon saaminen on mielenterveyshäiriöön voi olla vaikeaa päihdehäiriön vuoksi, on kaksoisdiagnoosin saanut usein haluton hoitoon, etenkin jos se edellyttää päihteettömyyttä. Omaisen kontolle jää usein läheisen pärjäämisestä huolehtiminen ja hoidon hakeminen.

Aina omaa kumppaniaan tai lastaankaan ei voi auttaa, ja oman jaksamisen vuoksi on asetettava rajat. Päihdeongelmainen voi käyttää läheisiään taloudellisesti hyväksi, käyttäytyä väkivaltaisesti ja arvaamattomasti. Joskus ei jää muita vaihtoehtoja kuin olla päästämättä sairasta läheistä kotiin ja olla antamatta rahaa.

Nopea hoitoon pääsy ja riittävä hoito auttaisivat myös läheisiä. Heitä helpottaisi tieto siitä, että sairastunut on hyvissä käsissä. Keväällä toteuttamamme kysely paljastaa, että läheisille tarjotaan liian harvoin apua Pirkanmaan päihde- ja mielenterveyspalveluissa.

FinFami Pirkanmaa tarjoaa maksutonta omais- ja vertaisneuvontaa kasvokkain, puhelimitse ja etäyhteyden kautta. Omaisneuvonta palvelee numerossa: 040 722 4292. Yhteyttä saa ja kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä, kohdistui huoli sukulaiseen, ystävään tai muuhun läheiseen.

Vertaistukiryhmä kokoontuu Sastamalassa SPR:n Ystävänpirtillä (Puistokatu 18) keskiviikkoisin 13.10.,17.11., ja 15.12.

Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää eli Ilonan päivää vietetään tänään 9. lokakuuta. Kirjoittaja on Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n viestintäkoordinaattori. 

Painettuun lehteen (AV 6.10.) oli jäänyt väärä kuva kirjoittajasta. Lisäksi ammattinimike oli väärin; kirjoittaja on viestintäkoordinaattori, ei yhdistyksen puheenjohtaja.