Huittisten ensi vuoden talousarvion ylivoimaisesti suurimmaksi keskustelunaiheeksi nousi suunnitelma torin kehittämisestä. Toripaviljongin rakentamiseen ja torialueen uudistamiseen varattu 350 000 euron määräraha poistettiin ensi vuoden talousarviosta kaupunginhallituksen toimesta viikko sitten.

Valtuuston kokouksessa nousi kuitenkin esiin vankka toive, että paviljonki halutaan torille lähitulevaisuudessa.

Keskustan Joonas Immonen perusteli torin uudistamisen tarpeellisuutta jo ryhmäpuheenvuorossaan.

”On oikeasti tärkeää, että paikalliset yrittäjät ja kuntalaiset voivat hyötyä vireästä torista ja viihtyisästä keskustasta. Kunnan jatkuva kehittäminen on elinvoiman edellytys.”

Tästä syystä Immonen esitti Hannu Haapasalon (kesk) ja Timo Mattilan (kok) kannattamana, että torialueen uudistamiseen tarvittava 350 000 euroa varataan suunnitelmavuodelle 2023.

”Tulevan vuoden investointitaakka on suuri, mutta näemme paremmaksi että toriin laitetaan rahaa kuin ollaan laittamatta”, Immonen totesi.

”Huittisilla on menossa paljon yksittäisiä toimia, joiden tarkoitus on, että kaupunki menestyy myös tulevaisuudessa. Meidän valtuustoryhmämme näkee, että tämä on yksi tärkeä yksittäinen toimi kehittää keskusta-aluetta”, Mattila perusteli.

Kuhina voimistuva trendi

Mikko Kauniston (vas) piti torihankkeen siirtämistä aikataulullisesti huonona ajatuksena.

”Talouden kannalta on ihan sama siirretäänkö hanketta vuodella”, hän huomautti.

Myös Hupan Mika Stenfors koki aikataulusiirron haasteelliseksi, sillä kunnostustyöt tuovat torialueelle hässäkkää samaan aikaan, kun naapuritontin koulurakentaminen käy kuumimmillaan.

Anni Tormas (kok) näki asian päinvastoin.

”Voitaisiinko siitä hakea synergiaetua, kun samalla alueella tapahtuu yhtä aikaa.”

”Torin elävöittämiseen on laitettu vuosien saatossa jo paljon rahaa ja se toimii pääasiassa parkkipaikkana”, Jukka Kivimäki (vas) epäili hankkeen kannattavuutta.

Hallintojohtaja Sami Ylipihlaja puolusti torialueen kehittämistä toteamalla, että kaupungin viihtyisyys on yksi niistä vetovoima-asioista, johon on mahdollista vaikuttaa.

”Oikea pikkukaupungin keskustan kuhina on tällä hetkellä voimistuva trendi”, hän tiesi.

Immosen esitys torialueen määrärahasta sai pitkän keskustelun jälkeen puolelleen valtaosan valtuutetuista ja 350 000 euroa lisättiin vuoden 2023 suunnitelmaan ääniin 12-23.

Tuloveroprosentti ennallaan

Toinen valtuuston keskustelunaihe oli Sammun koulun lämmitysjärjestelmän muutos. Talousarvioon on varattu muutokseen 350 000 euroa, mutta perussuomalaisten Antti Heikkilän mielestä hankkeeseen kannattaisi sijoittaa enintään 100 000 euroa.

Heikkilä epäili, että uuden koulun valmistumisen myötä kouluverkkoa tullaan Huittisissa leikkaamaan, mikä voi tarkoittaa Sammun koulun lakkauttamista.

Tästä syystä ison rahan sijoittaminen lämmitysjärjestelmän muutokseen ei ole hänen mielestään järkevää. Perusteluihin yhtyi myös puoluetoveri Ilkka Riuttamäki.

Sammun koululla opettajana toimiva Katja Leino-Murtojärvi (sdp) totesi, että maanantaiaamuna koulun lämpötila oli ollut 17 astetta, koska lämmitys ei ollut toiminut ja tästä syystä muutostoimiin on ryhdyttävä ripeästi.

Tekninen johtaja Ulla Ojala kertoi, että koululle on etsitty myös muita, edullisempia vaihtoehtoja.

”Mielestäni määräraha voidaan pitää ennallaan, sillä meidän pitää luottaa siihen, että viranhaltijat tekevät parhaansa ja kuuntelevat poliittista tahtoa. Meillä on ollut yhtenäinen tahdonilmaisu, että koululle tarvitaan nämä korjaukset ja ne tehdään sinne mahdollisimman järkevällä ja edullisella tavalla”, Tinja Tähtinen (kok) muistutti.

Suurin osa valtuutetuista oli valmis pitämään määrärahan ennallaan ja Heikkilän esitys kaatui äänin 27-8.

Veroprosenttien pitämisestä ennallaan valtuutetut olivat yksimielisiä, eikä aiheesta käyty edes keskustelua.

Näin ollen Huittisten kaupungin tuloveroprosentti on myös tulevana vuonna tasan 21 prosenttia ja yleinen kiinteistöveroprosentti 1,07 prosenttia.