Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä piipahti maanantai-iltana Huittisissa tapaamassa kaupungin johtoa ja tuomassa terveisiä ministeriöstä myös kaupungintalolle saapuneelle reilun 30 henkilön kiinnostuneen joukolle.

Ministeri oli liikkeellä eritoten kahdella ajankohtaisella teemalla: aluevaaleilla ja metsäpolitiikalla.

Leppä herätteli kuulijoita siihen, että aluevaalit lähestyvät kovalla vahdilla.
Ministerin mukaan seuraavat vaalit ovat aina tärkeimmät, mutta aluevaalien merkitystä ei tule väheksyä siinäkään mielessä, että niissä ratkaistaan miten sote tulevaisuudessa järjestetään ja kuka soteasioista jatkossa päättää.

Leppä kertoi, että keskustalla on vaaleissa yksi kärkiteema, joka on, että jokaista kunnasta tulee jatkossa löytyä vähintään yksi sote-asema.

“Meidän painopisteemme on perusterveydenhuollossa, siinä mikä on lähellä meitä jokaista. Sote-aseman säilyminen jokaisessa kunnassa on myös vahva tasa-arvokysymys”, hän painotti.
Julkinen sote-keskustelu on pyörinyt voimakkaasti erikoissairaanhoidon ympärillä, mitä Leppä pitää huonona.

“Kustannusten hillitseminen on soteuudistuksen onnistumisen perusedellytys ja jotta se voisi olla mahdollista, perusterveydenhuollon pitää toimia. Siksi toivon, että siitä keskusteltaisiin enemmän.”

Metsäpolitiikan päätösvalta ei saa siirtyä EU:lle

Euroopan unionin jäsenmaiden maatalousministerit hyväksyivät marraskuun puolivälissä kantansa EU:n uudelle metsästrategialle.
Leppä on tyytyväinen päätelmän sisältöön, sillä metsäpolitiikka kuuluu jatkossakin kansalliseen päätösvaltaan.

“Komissio yrittää tulla mukaan päätöksentekoon, mutta se ei käy. Päätösvaltaa ei luovuteta EU:lle vaan se on jatkossakin yksin jäsenmailla”, hän painotti.

Lepän mukaan ei ole suinkaan se ja sama, missä metsänpolitiikkaan liittyvä päätäntävalta on.

“Kuka haluaa metsäpuolelle samanlaisen byrokratian, mitä maataloudessa on”, hän kysyi saaden vastaukseksi ymmärtävää nyökyttelyä.

Hiilineutraaliuden ja ympäristökysymysten ympärillä käydään tällä hetkellä valtavaa keskustelua.
Ministeri ei usko, että näihin kysymyksiin löydetään ratkaisuja saunan pesää tai ruokalautasta tuijottamalla.

“Tavoitteiden toteutumisessa avainasemassa ovat fossiilisten raaka-aineiden käytöstä siirtyminen kohti kestäviä, hiilineutraaleja vaihtoehtoja sekä teknologian kehittyminen”, hän sanoi.

Maa- ja metsätalous ovat tässä keskeisessä roolissa.

Indeksikorotuksia ja lyhempiä sopimuskausia

Suomalainen maatalous on ollut pitkään haasteellisessa tilanteessa. Taustalla painavat etenkin voimakas kustannusten nousu sekä huonot satovuodet.
Maa- ja metsätalousministerillä oli kerrottavanaan hivenen valoisampia näkymiä tulevaisuuteen.

“Olemme pystyneet neuvottelemaan rahoituspohjaan kuuden prosentin kasvun. Tätä voidaan pitää erittäin hyvänä tuloksena, kun lähtökohta oli 20 prosentin vähennys.”

Leppä tietää, että yksi maatalouden suurimmista haasteista on tällä hetkellä yhtälö, jossa siltä odotetaan ilmastotekoja samaan aikaan kun kannattavuus laskee.

“Maatalouteen tulisikin asettaa päästötavoite sillä edellytyksellä, että kannattavuus seuraa sen onnistumista”, hän esittää.

Ministeri harmittelee, että maanviljelijän näkökulmasta markkinat eivät Suomessa toimi oikeudenmukaisesti, sillä vaikka kustannukset ovat jatkuvassa kasvussa, tuottajahinnat eivät nouse. Samaan aikaan Suomessa on EU:n kannattavin vähittäiskauppa, mutta kannattamattomin maatalous.

“Tästä ei pidä kuitenkaan tehdä mitään syyllistämiskilpailua, vaan tasapainottaa järjestelmää järkevällä tavalla.”

Leppä näkee, että tilannetta voidaan parantaa tuottajahintoihin tuotavilla indeksikorotuksilla sekä lyhyemmillä sopimusajoilla.

“Tämä toisi maatalouteen sen kipeästi kaipaamaa vakautta ja ennustettavuutta.”