Joka toinen vuosi järjestettävän, valtakunnallisen lasten ja nuorten kouluterveyskyselyn tulokset vetävät Huittisten kaupungin sivistysjohtaja Eija Mattilan mietteliääksi.
Monen osa-alueen vastaukset aiheuttavat isoakin huolta, mutta löytyy tuloksista myös useampia ilonaiheita.

Edelliseen vastauskertaan verrattuna huittislaisten koululaisten kokema tyytyväisyys omaan elämäänsä on laskenut. Alakoululaisista vain noin 35 prosenttia on erittäin tyytyväisiä elämäänsä. Yläkoululaisissa ja lukiolaisissa vastaava luku laskee alle 25 prosenttiin. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista noin 30 prosenttia on elämäänsä erittäin tyytyväisiä.

”Koulunkäynnistä tykkääminen on vähentynyt huolestuttavalla tavalla. Alakoululaisista enää reilu 60 prosenttia kertoo pitävänsä koulunkäynnistä, kun kaksi vuotta sitten koulu oli mieluista yli 70 prosentille. Vain parikymmentä prosenttia kertoo, että aamulla on mukava herätä kouluun”, Mattila kertoo.

Vastausten mukaan koulu-uupumus on jo monen alakoululaisen ongelma. Joka viides alakoululainen kertoo kokevansa koulu-uupumusta. Myös oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet.

”Uupumisen kokemus on meillä yleisempää kuin muualla Satakunnassa tai Suomessa”, Mattila sanoo.

Koululounas maittaa, aamupala ei

Kouluruoka maistuu huittislaisille lapsille ja nuorille paremmin kuin muualla Suomessa. Huittislaisista peruskoulun oppilaista sekä lukiolaisista yli 70 prosenttia syö kouluruokaa jokaisena koulupäivänä. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kouluruokaa syö peräti yli 80 prosenttia.

Huittisten nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jonna Toivonen tietää, että ruokailu on monelle koululaiselle päivän odotetuin hetki.

”Ruokailulla on tärkeä merkitys myös paussina koulupäivän keskellä”, hän sanoo.

”Aamupalan syömisessä huittislaisillakin olisi edelleen parannettavaa. Reilu kolmannes peruskoululaisista jättää aamupalan syömättä”, Mattila lisää.

Kiusaaminen ongelmana vuodesta toiseen

Yksi koulumaailman ikuisista murheista on kiusaaminen. Alakoululaisista 14 prosenttia kokee olevansa koulukiusattuja, yläkoululaissa kiusaamista on kokenut viikoittain 10 prosenttia oppilaista.

”Tämä on asia, josta olemme koulujen rehtorien kanssa puhuneet paljon ja jonka eteen olemme tehneet töitä. Jokaisessa koulussa on käytössä kiusaamisen vastainen malli, joka on juuri tarkistettu. Kaikki kiusaamistapaukset otetaan tosissaan”, Mattila kertoo.

Toivonen tietää, että kiusaaminen on lisääntynyt erityisesti sosiaalisen median kanavissa.

”Kiusaaminen on aina huolestuttavaa, olipa sitä miten paljon tai vähän tahansa”, hän sanoo.

Erityisen huolestuttavaa on myös se, yhä useampi vastaajista kokee fyysisten tai henkisten rajojensa ylittämistä.

Alakoululaisista yli 16 prosenttia on kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana ja heistä vajaa 12 prosenttia on kokenut seksuaalisia kommentteja, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä.
Yläkoululaisista lähes joka kolmas on kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua vuoden aikana.

Vanhemman tai muun huolta pitävän aikuisen taholta tapahtunutta henkistä väkivaltaa on alakoululaisista kokenut reilu 27 prosenttia.

”Nämä luvut ovat suorastaan järkyttäviä. Paitsi, että rajojen ylittäminen on lisääntynyt, asiat varmasti tiedostetaan tällä hetkellä paremmin kuin aiemmin, mikä on tietysti oikea suuntaus”, Mattila pohtii.

”Myös tässä asiassa somella on varmasti oma vaikutuksensa. Vanhemmat eivät välttämättä edes tiedä, millaista sisältöä lapsille sitä kautta tulee”, Toivonen lisää.

Riippuvuus siirtynyt päihteistä nettiin

Positiivisia merkkejä on havaittavissa tupakoinnin, humalahakuisen juomisen ja huumausaineiden käytön vähentymisessä.

Yläkoululaisten humalajuominen on vähentynyt kahden vuoden takaisesta 18 prosentista 15 prosenttiin ja lukiolaisten 18 prosentista 13 prosenttiin.

”Edellisessä kouluterveyskyselyssä suurta huolta aiheutti huumausaineiden käyttö. Nyt sekä käyttö että kokemus saatavuudesta omalla paikkakunnalla ovat vähentyneet huomattavasti”, Mattila iloitsee.

Toinen suuri ilonaihe on huittislaisten lasten ja nuorten into harrastaa, lähes jokaisella on joku harrastus.

”Harrastaminen on oikeastaan yksi hyvinvoinnin kulmakivi, sillä se pitää yllä niin kuntoa kuin sosiaalisia suhteita”, Toivonen sanoo.

Riippuvuus perinteisemmistä päihteistä tuntuu siirtyneen viime vuosina voimakkaammin uudenlaisiin koukuttavuuksiin.

Jo alakoululaisista yli 20 prosenttia tunteen olonsa hermostuneeksi, kun ei ole päässyt nettiin. Luku on kasvanut kahden vuoden takaisesta huomattavasti.

”Osasyynä tälle voi olla se, että kaverisuhteet ovat siirtyneet erilaisille somealustoille. Tulee helposti sellainen olo, että on jää jostain paitsi, jos ei pääse jatkuvasti tarkistamaan mitä somessa tapahtuu”, Toivonen tietää.

Mattila iloitsee, että samaan aikaan kun kavereiden kanssa kuulumisia vaihdetaan yhä enemmän netissä, yläkoululaisten keskusteluyhteys omien vanhempien kanssa on kuitenkin parantunut.

Lepo, liikunta ja oikeat ruokailutottumukset avainasemassa hyvinvointiin

Sivistysjohtajan mukaan kouluterveyskyselyn tulokset kertovat karua kertomaa, että lasten ja nuorten elämänhallinta on heikentynyt.

Alakoululaisista yhä useampi on kokenut mielialaan liittyviä ongelmia ja yläkoululaisten ahdistuneisuus on lisääntynyt.

Yläkoululaisista joka neljäs kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Ylipainon kokemus on lisääntynyt merkittävästi myös lukiolaisten keskuudessa.
Yli puolet yläkoululaisista nukkuu arkisin alle kahdeksan tuntia.

”Voiko tässä olla syy siihen, että tyytyväisyys elämään on aiempaa heikompaa? Hyvinvoinnin kannalta levon, liikunnan ja ruokailutottumusten tulisi olla kunnossa. Lasten ja nuorten arjen yhteisessä huolenpidossa iso vastuu on myös kodeissa”, Mattila muistuttaa.