Tänään keskiviikkona 5. tammikuuta vietetään urheiluvaikuttaja Lauri “Tahko” Pihkalan syntymäpäivää ja samalla juhlitaan pesäpallon 100-vuotisjuhlavuoden käynnistymistä.

Suomalaisten kansallispelin kehittäjän merkkipäivää vietetään myös Sastamalassa Varilan pesäpallokentällä, kun Sastamalan Kumuri rakentaa kynttilöistä pesiskentän muodon ja kuvaa näyttävän kynttiläkentän illalla dronella.

Kumurin puheenjohtaja Sami Ristimäki kertoo ajatuksen kynttilöin valaistusta kentästä syntyneen marraskuussa pidetyssä “tulevaisuusillassa”, jossa ideoitiin alkanutta vuotta.

“Samalla mietimme, millä eri tavoilla voisimme oman seuramme osalta juhlistaa kansallispelimme juhlavuotta. Illan yhtenä tuotoksena oli tämän illan kynttiläkenttä.”

Ristimäki arvioi, että kentän muodostamiseen tarvitaan arviolta pari sataa kynttilää. Kumuri mainosti tempausta myös sosiaalisessa mediassa ja toimitti Sastamalan Citymarketille laatikon, johon kaikki halukkaat saivat jättää kynttilän iltaa varten.

“Matkan varrelle mahtui muutamia takaiskuja, kun ensin varastettiin pahvilaatikko ja uudesta laatikosta vietiin vielä kynttilät. Lopulta kynttilöitä jätettiin laatikkoon mukava määrä ja osa tuo kynttilänsä vielä tänään suoraan kentälle.”

Puheenjohtajan mukaan juhlavuoden tempaukset eivät jää Kumurin osalta keskiviikkoiltaan, vaan keväälle ja kesälle on suunnitteilla vielä jotakin mukavaa.

Kynttilöitä voi toimittaa Varilan pesäpallokentälle vielä tänään kello 16-18. Kynttilän tulee olla ulkokäyttöön soveltuva öljykynttilä. Iltakuudelta kynttilät sytytetään ja drone kohoaa ilmaan kuvaamaan koko komeuden.

Nykymuotoista pesäpalloa pelattu 20-luvulta lähtien 

Pesäpallo syntyi, kun Lauri ”Tahko” Pihkala yhdisti eurooppalaisen pallonlyöntiperinteen ja Suomessa pelatut pelit, kokemuksensa baseballista Yhdysvaltain matkoiltaan sekä omat ajatuksensa parhaasta mahdollisesta pallonlyöntipelistä suomalaisille. Lajin nimen keksi jo 1910-luvun alkupuolella suomalaisen naisliikunnan uranuurtaja Anni Collan.

Nykymuotoisen pesäpallon ensimmäinen koeottelu pelattiin Helsingin Kaisaniemessä 14.11.1920, mutta uusi peli sai aluksi epäilevän vastaanoton. Näkemykset muuttuivat viimeistään Inkeroisten koeottelussa heinäkuussa 1921. Pesäpallon virallinen kilpailutoiminta alkoi kaudella 1922. Ensimmäisen Suomen mestaruuden voittanut Helsingin Pallonlyöjät kukisti loppuottelussa Toijalan suojeluskunnan juoksuin 18-9.

Uutta peliä kokeiltiin muutenkin innostuneesti. Kaudella 1922 pelattiin runsaasti esimerkiksi suojeluskuntapiirien välisiä otteluita, piirinmestaruusotteluita, ystävyysotteluita sekä armeijan, rajavartiostojen ja poliisilaitosten välisiä kilpailuja.

Naisten kilpailutoiminta käynnistyi pesäpallossa ensimmäisenä lajina kaudella 1931. Historiallisen Suomen mestaruuden voitti Lahden Mailaveikot, ilmenee Pesäpalloliiton toimittamasta tiedotteesta.

Juhlavuoden suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö.

“Pesäpallo on monipuolinen laji. Huipputasolla se edellyttää erilaisia fyysisiä taitoja ja hyvää taktista osaamista. Monille pesäpallo merkitsee hauskaa yhdessä olemista. Seuratasolla tehdään hienoa työtä lasten ja nuorten harrastamisen edistämiseksi. Tämä työ luo pohjaa huipputason pelaamiseen”, presidentti Niinistö kirjoittaa tervehdyksessään pesäpalloyhteisölle.