Tuoreen listauksen mukaan sydänpysähdyksiin on varauduttu Sastamalassa hieman ja Huittisissa selvästi paremmin kuin koko maassa keskimäärin.

Sydänturvallisuuden taso muodostuu neljästä eri osa-alueesta. Mittariston on kehittänyt Sydänliitto yhteistyössä VTT:n kanssa. Muuttujina ovat mukana sydäniskurien määrä ja niiden sijoittelu sekä sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus ja näiden yhteisvaikutus sydänturvallisuuteen. Lisäksi apumittarina on esitetty ensiapukoulutukset.

Sastamalassa sydänturvallisuuden taso on 42, kun maksimi on sata. Sepelvaltimotauti-indeksi kaupungissa on hyvä. Tunnusluku kuvaa sepelvaltimotaudin ilmaantuvuutta. Parannettavaa sen sijaan on sydäniskurien määrässä ja sijoittelussa. Laitteita kaupungissa on yhteensä 32.

Huittisissa lukema on 60. Sydäniskurien sijoittelu yli 65-vuotiaisiin nähden on hyvä. Parannettavaa löytyy sydäniskurien sijoittelussa suhteessa ensihoidon riskialueluokkiin ja sydäniskurien määrässä sekä sepelvaltimotauti-indeksissä.

“Mittaristo kuvaa kunnan varautumista sydänpysähdystilanteisiin nimenomaan maallikkoelvytyksen kautta, jonka merkitys on kuitenkin kaikkein kriittisin”, taustoittaa Sydänliiton asiantuntija Mari Blek-Vehkaluoto. “Sydänturvallisuuteen panostaminen on yksi erinomainen keino lisätä tietoisuutta ja tunnetta turvallisuudesta sekä viime kädessä parantaa sitä pelastamalla ihmishenkiä”, sanoo VTT:n tutkija Jaana Keränen.

Koko maan sydänturvallisuuden taso on 38. Satakunnan arvo on 48 ja Pirkanmaan 38.

Ensiapukoulutuksia Sastamalassa on pidetty viime vuonna 129. Huittisissa niitä oli viisitoista. Tiedot pohjautuvat SPR:n rekisteriin, mutta listausta voidaan täydentää muillakin koulutuksilla. Tämä apumittari ei toistaiseksi vaikuta kunnan sydänturvallisuuden tasoon.

Sydänturvallisuutta kunnittain ja alueittain voi tutkia täällä.