Äetsän voimalaitoksen eli ”Vanhan rouvan” pihamaalla vietettiin sunnuntaina siltojen juhlaa. Juhlakahvilla kävi yli 700 ihmistä ja ohjelmaakin seurasi monisatapäinen yleisö.
Voimalaitos avasi ovensa yleisölle jo aamulla, ja moni tarttui harvinaislaatuiseen tilaisuuteen tutustua rakennuksen sisätiloihin. Voimalan konehallin ikkunoista avautui myös erilainen näkymä Kokemäenjoelle.
Varsinainen juhla alkoi näyttävästi yli 50 tuntia talkootyötä riippusillan hyväksi tehneiden marssilla. He saapuivat juhlapaikalle Kiikan torvisoittokunnan ilmoille loihtiman Kwai-joen sillan sävelten tahtiin Markku Torpon johdolla.
Talkoolaiset saivat ansaitut kehut ja kiitokset useissa juhlapuheissa. Yhteensä porukalle kertyi talkootyötunteja noin 14 000.
Itsekin riippusillalla ahkeroinut Joe Rajala tuumasi Keikyän perikunnan nokkahahmo Torpon jättäneen paikkakunnalla puumerkkinsä moneen asiaan. Uhkarohkein hanke tähän mennessä on ollut juuri riippusilta.
”Markku on kovin vaatimaton, vaikka on itseään säästämättä tehnyt ja tekee edelleen paljon. Hän on tuonut keikyäläisten hankkeille paljon julkisuutta”, Rajala totesi.
Rajala nosti esille, että 100-vuotiaan vesivoimalaitoksen ja riippusillan lisäksi nyt juhlitaan myös Markkua, onhan meneillään miehen 75-vuotisjuhlavuosi.
Maamme näyttävimpiä kulttuuriympäristöjä
Keikyän perikunnan kanssa juhlan järjestäneen UPM:n yhdyskuntasuhteiden johtaja Stefan Sundman kertoi Kokemäenjoen koskien valjastamisesta vesivoiman palvelukseen.
Alkuperäisen voimalaitoksen rakennutti porilaisen Oy W. Rosenlew Ab:n tytäryhtiö Björneborgs Kraft. Moni merkittävä metsäyhtiö, kuten myös Rosenlew, on ajan saatossa sulautunut nykyiseksi UPM-konserniksi ja sen myötä myös Äetsän vesivoimalaitos on tänään osa UPM:n energialiiketoimintaa.
”Edelleen 100 vuotta myöhemmin Äetsän vesivoimalaitos tuottaa päästötöntä, uusiutuvaa sähköä niin kotitalouksien kuin teollisuuden tarpeisiin.”
Sundman muistutti, miten vesivoimasta on muodostunut Suomen merkittävin niin kutsuttu säätävä sähköntuotantomuoto, jota on saatavilla myös silloin kun aurinko ei paista tai tuuli tuiverra.
Äetsän voimalaitoksen rakentaminen aloitettiin vuonna 1919 ja arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnittelema tiilirakenteinen voimalaitosrakennus valmistui kaksi vuotta myöhemmin. 1990-luvulla rakennettin kahden turpiinin uusi osa, joka otettiin käyttöön vuonna 1996.
Äetsän voimalaitos on sijainniltaan ja arkkitehtuuriltaan maamme näyttävimpiä rakennettuja kulttuuriympäristöjä.
Monien merkitysten Kokemäenjoki
Keikyäläiset juuret omaava Mika Susi tutkii paikallishistoriaa, ja kertoi juhlassa Kokemäenjoen rantojen vaiheista ja elämäntavoista aina 1000-luvulta alkaen.
Kokemäenjoki on tulviessaan lannoittanut maan hedelmälliseksi. Se on tarjonnut myös elinkeinon kalastajille. Vesivoima on pyörittänyt myllyjä ja sen valjastaminen todenteolla viime vuosisadan alun jälkeen on mahdollistanut Suomen teollistumisen.
”Lisäksi vesistöllä on iso merkitys virkistyspaikkana, ja joki on osa monen paikallisen mielenmaisemaa”, Susi totesi.
Hän piti hyvänä tilaisuudessa kuultuja terveisiä siitä, miten UPM osallistuu nykyään hankkeisiin, joilla palautetaan vaelluskaloille reittejä nousta jokiin.
