Fysiikan kurssilta alkutahdit insinööriopinnoille? – “Akateemiseen maailmaan tutustuminen oli hyödyllistä”

Kappaleen mittausta. Jetro Pelttari käyttää työntömittaa, Roope Tukiaisella on välineenä rullamitta. Kuva: Sakari Härmä.

Mittaaminen, tulosten käsittely, luotettavuuden arviointi ja tulosten raportointi. Näitä asioita piti sisällään Vammalan lukion Fysiikan kokeelliset menetelmät -niminen kurssi, joka Tampereen ammattikorkeakoulussa tunnetaan nimellä Mittaamisen ja raportoinnin perusteet. Kyseisellä kurssilla lyödään siis monesti alkutahdit insinööriopinnoille.

Yhteistyössä TAMKin kanssa toteutettavan kokonaisuuden suorittaminen oli tänä keväänä kolmannen kerran mahdollista Vammalan lukion pitkän fysiikan 2. ja 3. vuoden opiskelijoille.

Ylioppilaat Vilho Jokela, Eetu-Oskari Kuusisto ja Jetro Pelttari kuvailevat kurssia antoisaksi lukion jälkeistä elämää ja jatko-opintoja ajatellen.

”Erilaisten mittaustapojen lisäksi kertasimme muun muassa taulukoiden merkitsemistä ja viittaustekniikkaa. Akateemiset työskentelytavat – kuten raportin tekeminen – on hyödyllistä osata”, Vilho sanoo.

”Kävimme läpi samoja asioita kuin ammattikorkean opiskelijat. Laboratoriotyöskentely oli kiinnostavaa”, Jetro tuumaa.

”Tehtävät vaikeutuivat vähitellen. Oli hienoa huomata, miten oma taitotaso kehittyi kurssin edetessä”, hän lisää.

Lukion fysiikan opettaja Sakari Härmän mukaan ammattikorkean kurssilla mennään mukavasti lukion oppimäärän ulkopuolelle. Eli oppilailla on mahdollisuus syventää osaamistaan.

Vilho Jokela täyttää mittauspäiväkirjaa TAMKin tiloissa. Eetu-Oskari Kuusisto osallistui kyseiselle kurssikerralle etäyhteydellä. Kuva: Sakari Härmä.

Toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyö on tätä päivää ja tulevaisuuden kehityskohde. Näin myös Vammalan lukiossa. Kun lukion oppilailla oli mahdollisuus päästä fysiikan kurssille Tampereen ammattikorkeakouluun, tarttui tilaisuuteen 16 nuorta. TAMKin kurssin 20:sta lukiolaisesta enemmistö oli Sastamalasta, ja vain muutama Tampereen lukioista.

”Osallistusmisprosentti kertoo tietysti myös opettajiemme motivaatiosta. Heillä on intoa opetussisältöjen monipuolistamiseen”, Vammalan lukion rehtori Leeni Kirvesmäki sanoo.

Fysiikan soveltavan kurssin lisäksi ammattikorkeakoulun laboratoriota hyödynnetään lukion biologian ja kemian opinnoissa.
Tällä hetkellä yhteistyö painottuu luonnontieteisiin. Kirvesmäki näkee, että synergiaa voisi olla saavutettavissa muillakin aloilla.
Tampereen ja Helsingin yliopistojen kanssa on allekirjoitettu yhteistyösopimukset, ja yhteistyön mahdollisuuksia on tunnusteltu muidenkin yliopistojen kanssa.

Aalto-yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Turun yliopiston kanssa sopimuksia ei tarvita, opiskelijat voivat valita niiden tarjonnasta tiettyjä, lukiolaisille suunnattuja opintoja.

”Tässä vaiheessa olemme kartoittaneet yliopistojen tarjontaa, ehkä tulevaisuudessa laajennamme reviiriä”, Kirvesmäki sanoo.

Jetro Pelttari suuntaa Vammalan lukion jälkeen opiskelemaan tietotekniikkaa Turun yliopistoon, Eetu-Oskari Kuusisto haluaa esitys- ja teatteritekniikan opintoihin Metropolia Ammattikorkeakouluun ja Vilho Jokela opiskelee jatkossa fysiikkaa Aalto-yliopistossa.

Fysiikan opettaja Sakari Härmä oli Eetu-Oskarin, Jetron, Vilhon ja muiden Vammalan lukion oppilaiden mukana ja tukena TAMKissa ensimmäisenä kurssipäivänä. Hän näkee oppilaiden korkeakoulukokemuksen merkityksen fysiikan opintoja laajempana.

”Minusta on tärkeää, että nuoret voivat jo lukiossa kokea väläyksen tulevasta. He pääsevät aistimaan korkeakoulun ilmapiiriä ja miljöötä, näkevät millaisia opiskelijoita siellä on ja mitä kampuksella tapahtuu”, Härmä sanoo.

Nuoret miehet allekirjoittavat opettajansa näkemyksen.

”Vaikka emme kaikki tälle alalle hakeutuisikaan, olemme saaneet jonkinmoisen etulyöntiaseman. Kivan kokemuksen päälle tulee vielä kolmen opintopisteen verran ammattikorkean opintoja, mikäli insinööriksi mielii”, Eetu-Oskari kiteyttää.

Ainoa hieman raskaampi asia kurssilla oli koulumatka, joka sinänsä taittui nopeasti junalla. Vuorojen vähyyden vuoksi päivä nuorten päivä venyi toisinaan pitkäksi.

”Tästä näkökulmasta Tampereen lähijunaliikenteen ulottuminen Sastamalaan saakka olisi todella hieno juttu”, opettaja Härmä miettii.