
On torstai 4. lokakuuta. Vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokas Reijo Lintunen on juuri saanut potkut Kemiran Äetsän tehtaalta.
Lintunen on puurtanut yli kolme vuosikymmentä kemikaalitehtaalla, myötäelänyt työntekijöiden arkea ja kokenut monet omistajavaihdokset. “Kapitalismi on kovaa peliä, en silti ole katkera. Vanhan loppu on uuden alku”, hän toteaa.
Tehtaan asioista entinen pääluottamusmies ei puhu, mutta hän sanoo seuraavansa surullisena uutisia yt-neuvotteluista, joita tuntuu Suomessa riittävän miltei joka viikolle. “Kannan huolta kaikista asuntovelallisista pienten lasten vanhemmista, joilta vetäistään matto jalkojen alta. Suuryritykset tahkovat miljoonien voittoja, eikä tuotantoa olla aina edes aikeissa supistaa, mutta silti väkeä potkitaan pihalle. Sitä minun on vaikea sulattaa.”
Köyhän työläiskodin kasvatin arvomaailmaan ovat vaikuttaneet niin oma isoisä kuin isäkin. Huittisten kaupunginvaltuustossa työväenaatteen mies Reijo Lintunen on istunut jo viisi vaalikautta, silti intoa yhteisten asioiden hoitamiseen riittää edelleen. Hän toivoo, että kunnallinen päätöksenteko kiinnostaisi enemmän myös kuntalaisia.
Puolueiden välillä tuntuu Huittisissa vallitsevan yhtenäinen tahtotila, mitä tulee paikallisen elinkeinoelämän ja kaupunkikuvan kehittämiseen. Oikeiston ja vasemmiston välillä on kuitenkin arvopohjaisia eroja, Lintunen huomauttaa.
Lintusen ajatuksista lisää 10.10. ilmestyvässä Alueviestissä.