Jyrki Peltomaasta ei koskaan pitänyt tulla kunnan virkamiestä. Kun reilu 30 vuotta sitten opiskeluporukassa maalailtiin toiveita tulevaisuudelle, Peltomaa totesi painokkaasti, että kuntajohtaminen ei ainakaan kiinnosta. Toisin kävi.

Peltomaa jäi kesäkuun alussa varhennetulle vanhuuseläkkeelle toimittuaan Huittisten kaupunginjohtajana yli 20 vuotta ja kuntajohtajana yhteensä yli 32 vuotta.

”Joskus elämä heittää erilaiseen suuntaan, mihin olisi kuvitellut”, Peltomaa naurahtaa.

Ensimmäiseen kunnanjohtajan pestiinsä Pukkilaan Peltomaa päätyi virkaa edes hakematta.

Pukkilaan kunnansihteeriksi mennyttä Peltomaata pyydettiin hoitamaan väliaikaista kunnanjohtajan virkaa kolmen kuukauden ajaksi, kunnes tehtävään saataisiin valittua vakituinen henkilö. Lopulta Peltomaalta kysyttiin kesken valintakokouksen, eikö hän kuitenkin jatkaisi tehtävässä.

”Muutaman kuukauden kokemuksen perusteella olin huomannut, ettei kunnanjohtajan homma ollutkaan niin ikävää, mitä olin kuvitellut. Pukkilassa oli hyvä porukka, joten lopulta virka oli helppo ottaa vastaan”, Peltomaa muistelee.

Vireä ja virkeä Huittinen veti puoleensa

Ennen Huittisiin päätymistä Peltomaa teki maantieteellisesti pitkän koukkauksen pohjoiseen Sallaan. Myös aikoja Sallan kunnanjohtajana hän muistelee lämmöllä.

90-luvun lopulla Porin Reposaaresta lähtöisin oleva Peltomaa alkoi kuitenkin kaivata lähemmäs kotia. Sitten aukesi paikka Huittisista.

”Huittisissa puoleensa vetivät sijainti ja koko. Kuten silloin, ajattelen yhä, että Huittinen on vireä ja virkeä paikkakunta.”

Huittisiin tulonsa jälkeen Peltomaa ei ole edes kaivannut muualle, hän kertoo olevansa kiitollinen, että sai tehdä elämäntyönsä juuri Huittisissa.

”En missään vaiheessa edes hakenut muita paikkoja. Siellä, missä viihtyy, on hyvä tehdä työtä.”

Alun vastaanotto lämmittää yhä

Peltomaa aloitti Huittisten kaupunginjohtajana vuonna 1999.

”Ensimmäisiä havaintojani oli, että täällä on viranhaltijoina kovia ammattilaisia, asiat toimivat ja hallinto sujuu. Tiedän, että yhtä osaavaa porukkaa, mitä Huittisiin on osunut, ei jokaisessa kunnassa ole.”

Erityisen kiitollisin mielin Peltomaa muistelee sitä, miten hyvin hänet otettiin vastaan Huittisiin.

”Pääsin helposti sisään niin työyhteisöön kuin myös vapaa-ajan piireihin. Tuohon aikaan harrastin maratonia ja jääkiekkoa, joiden kautta tutustuin ihmisiin.”

Peltomaa aloitti työnsä Huittisissa marraskuussa ja yksi uran ikimuistoisista hetkistä tapahtui jo joulukuussa, kun puolustusvoimien itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraatin nähtiin Huittisissa.

”Tuntui siltä, että ura lähti alkuun varsin lennokkaasti, kun olin heti illan pääuutisissa”, hän muistelee hymähtäen.

Yhteistyötä ennemmin kuin riitelyä

Politiikka on Peltomaan mukaan ollut Huittisissa koko hänen uransa ajan varsin rauhallista.

”Muutos Sallaan oli suuri, sillä siellä näkyi selvä kahtiajako. Uskon, että kuntapolitiikka on Huittisissa huomattavasti seesteisempää sen vuoksi, että täällä on useampi merkittävä puolue.”

Kaupunginjohtajan näkökulmasta tasainen päätöksentekokulttuuri on jatkuvaa kuohuntaa parempi vaihtoehto.

”Itse pidän kunnan kannalta ehdottoman hyvänä asiana, että päätöksiä pystytään tekemään yhteistyöllä, eikä riitelemällä. Liika politikointi ei ole hyväksi.”

Yhtenä kaupungin menestymisen kulmakivenä Peltomaa pitää toimivaa yhteistyötä yritysten kanssa.

”Koen, että se on Huittisissa toiminut hyvin. Tämä on asia, jonka merkitystä itse korostaisin tulevina vuosina vielä entisestään.”

Vahva yhteistyökulttuuri kaupungin ja yritysten välillä

Jos Peltomaan pitäisi nostaa uransa varrelta esiin yksi onnistuminen, valitsisi hän Sahkon alueen kehittymisen.

”Sahkon ohella myös Jokilevon alue on ollut tärkeässä roolissa huittislaisen yrityselämän kehittymisessä. Tämän kaltaisia asioita pidän osoituksena siitä, miten vahva yhteistyökulttuuri kaupungin ja yritysten välille on pystytty Huittisissa luomaan.”

Yhteistyö on toiminut Peltomaan mukaan aina myös luottamushenkilöiden suuntaan.

”Olen saanut erityisesti puheenjohtajilta vahvan tuen omalle toiminnalleni aina Aimo Hurrin ja Jukka Tuorin ajoista lähtien. Koen, että se on ollut ehdoton edellytys sille, että urani jatkui Huittisissa niin pitkään.”

Kaupunginjohtaja tekee kunnan eteen myös paljon näkymätöntä työtä. Peltomaa ei ole koskaan kokenut tarvetta tuoda esiin, miten paljon työtä taustalla todellisuudessa tapahtuu.

”Pysyn itse mieluummin pois estradilta sillä tosiasia on, että työ tehdään yhteistyössä. Isot hankkeet eivät koskaan ole yksittäisen henkilön tai onnistumisen tulosta, vaan monen tahon yhteen hiileen puhaltamisen ansiota.”

Lauttakylän koulu uran vaikein keissi

Mikään asia ei ole vuosien aikana vienyt Peltomaan yöunia, mutta uuden Lauttakylän koulun episodin hän olisi suonut menneen toisin.

”Se oli urani ehdottomasti hankalin kokonaisuus, sillä hankkeessa oli niin monta vaihetta ja erilaista vääntöä. Monessa kohtaa tuli aivan turhaa viivästystä”, hän myöntää.

Peltomaa kertookin olevansa vilpittömän helpottunut, että pääsi vielä viimeisinä työpäivinään näkemään koulun urakkasopimuksen allekirjoituksen.

”En voi sanoa, että urani varrelta lopulta mikään asia olisi jäänyt hampaankoloon. Päätökset ja linjaukset on aina tehty sen hetken parhaan tiedon mukaan ja siihen pitää luottaa.”

Kaupunginjohtajan tehtävä on olla läsnä kuntalaisten arjessa

Peltomaata sai uransa aikana paljon kiitosta siitä, että hänet koettiin helposti lähestyttävänä kaupunginjohtajana, joka oli aktiivisesti läsnä kaupungin ja huittislaisten arjessa.

”En koe, että kuntalaiset olisivat koskaan häirinneet minua, vaikka joku olisi kauppareissun aikana tullut kertomaan jostain asiasta. Virkaani kuului jalkautua sinne, missä kuntalaiset ovat, ja sieltä kuulin aidoimmat mielipiteet siitä, miten asiat ovat.”

Kaupunginjohtaja ei ole vapaalla oikeastaan koskaan. Peltomaa piti tärkeänä osallistua esimerkiksi ministerivierailuille, vaikka ne olisivat osuneet loma-ajalle.

”Pyrin olemaan aina tavoitettavissa, enkä koe sitä mitenkään erikoisena sitoutumisena, vaan ajattelen, että se kuuluu tähän työhön.”

Lopulta vain kerran lomasuunnitelmat menivät työn vuoksi täydellisesti mönkään.

”Vuoden 2011 lopulla olimme vaimoni Mirjan kanssa lähdössä Lappiin, mutta sitten iski Tapani-myrsky ja velvollisuuksien vuoksi jäimme tänne.”

Peltomaa on elänyt oloneuvoksen elämää nyt noin kuukauden ajan. Uusi elämänvaihe alkaa vasta hiljalleen hahmottua.

”Työnteko oli tiukkaa aivan loppuun asti, sillä vielä toiseksi viimeisenä iltana valtuustossa istuttiin lähes puoleen yöhön asti. Vasta nyt alan hiljalleen sopeutua ajatukseen, ettei minulla enää ole vastuuta Huittisten kaupungin asioista.”