Hallitus jätti eduskunnalle 80,5 miljardin budjettiesityksen, josta 8,1 miljardia eli kymmenys on velan päällä. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa, että palveluista kymmenen prosenttia tuotetaan velaksi. Koululainen syö siis kerran kahdessa viikossa aterian, joka lankeaa hänelle aikuisena maksettavaksi.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiakriisi ja inflaatio ovat aiheuttaneet taloudellisia vaikeuksia suomalaisille perheille. Ne aiheuttavat vaikeuksia myös niille työssäkäyville pieni- ja keskituloisille perheille, jotka normaalisti pystyvät asiansa hoitamaan ilman yhteiskunnan tukia. Vaikutukset ovat jokaisen kohdalla erilaiset. Suurimmat ongelmat iskevät heihin, joilla on suorasähkölämmitys ja sähkösopimus katkolla.
Sosiaaliturvajärjestelmän kautta Suomessa on vuosikymmenien ajan autettu köyhiä, sairaita, vammaisia ja työttömiä. Heidän tukemiseensa on olemassa mekanismit ja siellä voidaan tukitasoa tarvittaessa nostaa, kuten nyt tehdäänkin. Sen sijaan pieni- ja keskituloisia omakotiasujia varten ei ole olemassa tukia. Sen vuoksi nyt tehty räätälöity malli sähkön hinnannoususta eniten kärsiville on perusteltu. Samoin sähkön arvonlisäveron määräaikainen alennus.
Paljon puhuttu ylimääräinen lapsilisä joulun alla tulee sekin monissa perheissä tarpeeseen. Hallituksen tekemät menonlisäykset ovat siten tässä poikkeuksellisessa tilanteessa varsin hyviä täsmätoimia. On tärkeää auttaa kansalaisia selviämään niiden ongelmien kanssa, jotka Putin hyökkäyksellään Ukrainaan on suomalaisille aiheuttanut.
Hallituksen talouspolitiikan ongelma on kuitenkin ison kuvan puuttuminen. Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Jouko Silmunen purki turhautumistaan Kauppalehdessä toteamalla, että mitään arviointineuvoston ehdotuksia ei ole otettu huomioon. Kaikki lisämenot rahoitetaan lisävelalla ja 80,5 miljardin budjetista ei löytynyt ainuttakaan uutta säästökohdetta. Ilmeisesti hallitus ei edes keskustellut lisämenojen rahoittamisesta säästämällä muualta.
Rinteen / Marinin hallituksen aikana valtion velka on noussut 40 miljardia eli yli 7000 euroa jokaista suomalaista kohden. Tämä lisävelka selittyy vain osittain koronalla ja sodalla, yli 10 miljardia on ETLAn laskelmien mukaan ihan muuta velanottoa. Rahan jakamisen aloitti jo Rinteen hallitus, jonka piti rahoittaa se työllisyystoimilla. Niistä toteutui vain eläkeputken poisto ja sekin vaikuttaa vasta vuosikymmenen lopulla. Hallitus hukkasi historiallisen tilaisuuden uudistaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa kannustavaksi työvoimapulan aikana, jolloin se olisi ollut inhimillisintä ja tehokkainta. Rohkeutta ei ollut.
Marinin hallitus ansaitsee pisteet kansalaisten akuutin hädän tunnistamisesta ja siihen reagoimisesta. Sen sijaan hallitus pitäisi jättää luokalle talouden hoidosta. Vastuu Suomen taloudesta; siten myös sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutuksen rahoittamisesta on siirretty tulevan hallituksen murheeksi. Se ei ole vastuullista toimintaa.
