Putinin hallinto elää henkisesti aikakautta, jolloin Neuvostoliitto oli suurvalta ja venäläiset pitivät rautasaappansa alla puolta Eurooppaa. Ukrainaa he eivät kykene edes tunnustamaan itsenäiseksi valtioksi, vaan katsovat oikeudekseen liittää osia maasta itselleen. Venäjän mielestä lännen pitäisi tunnustaa heidän asemansa ja antaa heidän hallita etupiiriksi katsomaansa aluetta muiden siihen puuttumatta.
Muut valtiot ja ihmiset ovat kuitenkin oppineet aiemmista ajoista. Kiovan pormestari Vitaly Klitshko kiteytti erinomaisesti, että olemme jo kerran olleet osa Neuvostoliittoa, kuolemme ennen kuin alistumme orjiksi. Ukrainalaiset puolustavat maataan talvisodan hengessä ja viime aikoina sotilaallinen menestys on ollut hyvää. Venäjä on menettänyt tärkeitä kaupunkeja Itä-Ukrainassa. Lännen aseapu on tietenkin kaikki kaikessa ja sitä pitää jatkaa.
Venäjä kasvattaa nyt omia joukkojaan liikekannallepanolla, mikä on saanut aikaan ryntäyksen ulos maasta. Monet venäläiset pakenevat rajojen yli välttääkseen sotaan lähtemisen ja osa kapinoi liikekannallepanoa vastaan omilla alueillaan. Liikekannallepano toi sodan venäläisten lähelle ja käänsi monien Putinin ”erikoisoperaatiota” kannattavan mielen. Sotaa oli helpompi kannattaa sillon, kun se ei edellyttänyt omien sukulaisten rintamalle lähtöä.
Toki venäläisten joukossa on myös sotaintoilijoita, jotka ovat vaatineet Putinilta kovempia toimia ja niitä, joilla sotaan lähtemiseen on taloudellinen syy. Suurimman osan motiivi taisteluun on kuitenkin heikko. Kun ukrainalaiset puolustavat isänmaataan, perhettään ja elämäntapaansa, niin venäläiset ovat ryöstöretkellä.
Venäjän heikko menestys taistelurintamalla tekee siitä arvaamattoman. Nord Stream -putkien tuhoaminen oli jo yksi osoitus siitä mitä saattaa olla edessä. Ydinaseella on uhkailtu jo pitkään. Venäjän johto tietää, että sen seuraukset olisivat katastrofaaliset myös Venäjälle itselleen, mutta silti sitäkään ei voi sulkea pois. Putin ja Venäjän poliittinen johto ei välitä kansastaan. Sitä kiinnostaa vain vallassa pysyminen ja suurvalta-asemasta haaveilu.
Suomen lähialueella normaalisti toimivista Venäjän joukoista 80 prosenttia on lähetetty Ukrainan rintamalle ja osa siellä myös tuhottu. Välitöntä sotilaallista uhkaa rajoillamme ei siten ole. Sen sijaan viranomaiset ovat varoittaneet erilaisista hybridihyökkäyksistä ja mahdollisesti infrastruktuuriin kohdistuvista uhista. Elämme epävarmoja aikoja, mutta onneksi Natoon liittyminen etenee ja kaikki läntiset suurvallat ovat jo hakemuksemme ratifioineet. Kun idässä on ennustamatonta epävarmuutta, on tärkeää lännessä olla ystäviä.
