Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) keskiviikkoisen Huittisten visiitin kolme teemaa: leipä, lämpö ja lähipalvelut tuntuivat konkretisoituvan Toripuodissa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Runsaslukuisen yleisön myötä paikalla todella riitti lämpöä, joskin leivän tilalla pöydässä oli tarjolla muhkeita voisilmäpullia.

”Tulkaa vaan rohkeasti santsaamaan, en ole täällä mikään pullavahti”, kahvipöydän vieressä seisonut Saarikko hymyili.

Ministerillä riitti Toripuodissa tuttuja kasvoja, lapsuudenmaisemissa asuvia vampulalaisia ja kuntapolitiikassa aktiivisia huittislaisia. Ministeri puristi lämpimästi jokaisen kättä, monen kanssa vaihdettiin myös tuttavallisia halauksia ja pikaisia kuulumisia.

Ennen pysähdystä Toripuotiin Saarikko oli viettänyt aamupäivän entisessä opinahjossaan Pellonpuiston koululla.

”Tämä päivä on ollut muistorikas ja läikähdyttävä”, Saarikko summasi.

Tiukkoja kysymyksiä tulevaisuudesta

Helpolla valtiovarainministeri ei ollut koululla päässyt, sillä 9. luokan oppilaat olivat valmistelleet hänelle 15 kiperää kysymystä muun muassa inflaatioon, sodan seurauksiin ja tulevaisuuteen liittyen.

”On hieno nähdä laitatteko te täällä pahemmaksi vai paremmaksi”, Saarikko totesi Toripuodissa olevalle väelle.

Ministeri itse halusi nostaa esille metsäpolitiikan ja EU-komission julkaiseman asetusesityksen, jossa kullekin jäsenvaltiolle määritellään sitovat tavoitteet sille, miten heikentynyttä luonnontilaa pitää parantaa ja alueita palauttaa luonnontilaisiksi.

Ennallistamisasetuksen tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja korjata vaurioituneita ekosysteemejä.

Saarikko ei kiellä, etteikö asetuksen tavoite olisi tärkeä, mutta hän on huolissaan siitä, ettei EU:ssa hahmoteta asetuksen vaatimusten merkitystä Suomelle. Ministerin mukaan metsänhoitoon liittyvien päätösten ei edes tulisi kuulua EU:lle mitenkään, vaan metsäpolitiikan tulisi olla jokaisen maan oma asia.

”Vaatimus, että meidän pitää palauttaa vähintään 20 prosenttia maa- ja merialueista luonnontilaisiksi vuoteen 2030 mennessä on kohtuuton maalle, joka pinta-alasta merkittävä osa on metsää. Lisäksi suomalaiset ovat jo jatkuvasti tehneet luontoa ja metsää ennallistavia ja suojelevia toimenpiteitä.”

Saarikko painotti, että Suomen on tässä vaiheessa tärkeää antaa EU:lle selkeä viesti, että esitys ei tällaisenaan käy.

”Tästä syystä pidän tärkeänä myös sitä, että pienessä maassa emme puhuisi asiasta monella eri äänellä, vaan pitäisimme tässä yhtenäiset rivit.”

Täsmätoimia helpottamaan talvea

Toinen Saarikon mieltä painava asia oli Ukrainan sota. Hän korosti, että pitää Venäjän hyökkäystä joka tavalla roistomaisena toimintana.

”Meidän pitää edelleen tukea Ukrainaa esimerkiksi aselähetyksin, mutta myös rahallisilla avustuksilla.”

Valtiovarainministeri totesi, että sotatilanne heijastuu ikävästi Suomeen myös muilla tavoin.

”Kyllä tuleva talvi voi olla haastava ja esimerkiksi sähkölaskut saattavat nousta todella koviksi”, hän murehti.

Saarikko muistutti, että valtio pyrkii helpottamaan tilannetta täsmätoimilla, kuten sähkölämmitteisten talouksien sähkövähennyksellä ja kaikkien sähkölaskua pienentävällä sähkön ALV-veron poistamisella talvikuukausien ajaksi.

”Tosiasia on se, että tässä kriisien ajassa emme voi tulla kaikessa vastaan, vaan nyt on keskityttävä huoltovarmuuden kannalta olennaisten asioiden avustamiseen”, Saarikko totesi.

Tämä tarkoittaa sitä, että tällä hetkellä pohditaan kuumeisesti keinoja muun muassa siihen haasteeseen, että lannoitteiden hinnat ovat nousseet kolminkertaiseksi samaan aikaan kun ruoan omavaraisuudesta huolehtiminen on noussut entistäkin tärkeämmäksi.

”En ole pitkään aikaan suuttunut mistään niin kuin siitä, että Venäjä ilmoitti viikonloppuna vetäytyvänsä viljanvientisopimuksesta, joka on mahdollistanut Ukrainan viljanviennin Mustallamerellä. Nyt 170 isoa alusta odottaa satamassa pääsemättä liikkeelle”, Saarikko sanoi.

Turvallisuutta muustakin kuin aseellisesta puolustuksesta

Saarikko halusi muistuttaa, ettei turvallisuus muodostu ainoastaan maanpuolustuksesta ja rajoista.

”Siihen tarvitaan kolmatta L:ää eli lähipalveluita. Sitä, että avun saa, kun sitä tarvitsee”, ministeri totesi ja pohti, toimiiko esimerkiksi kotihoito tällä hetkellä niin kuin sen pitää.

”Vai pidetäänkö ikäihmisiä kotona jopa liian pitkään”, hän kyseenalaisti.

Valtionvarainministeri totesi, että Suomessa hyvinvoinnista on haluttu huolehtia korkean verotuksen avulla. Malli on kuitenkin rakennuttu maailmaan, jossa väestöstä suurempi osa on ollut työikäisiä.

”Tällä hetkellä ikäluokkajakauma on pielessä., kun nuorempien ikäluokkien pitäisi pitää huolta vanhemmista. Tarvitsemme auttamatta työvoimaa ulkomailta.”

Ministeri näkee mahdollisuuden myös juuri eläköityneiden ihmisten työvuosien jatkumisessa.

”Tämä on asia, johon meidän on tehtävä veroteknisiä ratkaisuja, aivan liian moni työkykyinen eläkeläinen sanoo, ettei työntekemisessä ole mitään järkeä, koska verottaja ottaa päältä liian suuren osan.”

Ministeri painottaa myös, että jokaisen työikäisen ja työkykyisen tulee tehdä työtä.

”Muuten tämä hyvinvointivaltion yhtälö ei mitenkään toimi.”

Kumpi voitti?

Entä sitten Saarikon julistama kamppailu siitä, kumpi laittoi ministerin tiukemmalle, yläkoululaiset vai iäkkäämmästä väestöstä koostunut Toripuodin yleisö?

”Tämä on kyllä ihan 1-1 tasapeli. Mielestäni se on ehdottomasti kehu molemmille, että sekä nuoret että vanhempi väestö seuraavat maailman menoa ja ovat kiinnostuneita asioista.”