Heinäkuisena aamuna vettä vihmoo taivaan täydeltä, mutta Huittisten Rekikoskentien ja Räikänmaantien välissä Sammunjoen ylittävällä Lehteläntien sillalla seisoo kaksi tyytyväistä miestä.
Yli 50 vuotta sitten rakennettu puusilta on loppukevään ja alkukesän aikana laitettu uuteen uskoon.
Nopeammin, mitä Lehteläntien toimitsijamies Vesa Tuomola ja tiekuntaa sillan uusimishankkeessa avustanut Paavo Törmälä olisivat osanneet odottaa.
“Siltaan tehtiin yli kymmenen vuotta sitten kuntotutkimus, josta se pääsi vielä hyvin läpi. Jo silloin kuitenkin ennakoitiin, että remonttitarpeet ovat väistämättä edessä lähitulevaisuudessa. Uudestaan asia nousi esiin tiekunnassa pari vuotta sitten ja keväällä 2022 teimme päätöksen ryhtyä toimiin”, Tuomola kertaa.
Törmälä muistuttaa, että paitsi sillan ikä ja iän mukanaan tuomat vauriot, remontin puolesta puhuivat myös kasvaneet ajoneuvopainot.
“Sillalla ei ollut painorajoitusta, mutta ehkä sellainen olisi pitänyt olla. Tiellä on paljon läpikulkuliikennettä ja sitä käyttävät myös raskaat ajoneuvot”, hän tietää.
Noin 20 prosenttia korkeampia siltoja kuin ennen
Ennen kun siltaremontti pääsi todenteolla käyntiin, piti tehdä paljon selvitystyötä. Hankkeen pääasiantuntijana toimi Tiestöpalvelu Seppälä.
Törmälä kertoo hankkeen lähteneen lupavaiheen jälkeen liikkeelle pohjatutkimuksesta.
Koska vanhalla sillalla oli vesistölupa, sitä ei tarvinnut hakea.
“Nykyään vaaditaan, että ääri-ilmiöiden vuoksi silloista rakennetaan noin 20 prosenttia korkeampia. Vanhassa sillassa oli välitukia ja uusi silta on tueton, joten vettä mahtuisi virtaamaan alta jo sen puolesta enemmän, mutta siltaa päätettiin kuitenkin silti myös korottaa”, Törmälä kertoo.
Puolen miljoonan hanke
Siltaremontista muodostui lopulta muutamaa tuhatta vaille puolen miljoonan hanke.
“Alkuperäinen kokonaiskustannusarvio oli 457 000 euroa, mutta vaikka mitään yllätyksiä ei varsinaisesti tullut, niin matkan varrella lisätöitä tuli esimerkiksi vähän odotettua pidemmän kestopäällystyspätkän ja suunniteltua vahvemman kumiasfalttipinnan myötä”, Törmälä sanoo.
Valtionavustusta siltahankkeeseen saa tällä hetkellä 85 prosenttia. Lisäksi kaupunki rahoittaa siltaremonttia kymmenellä prosentilla.
“Noin 25 000 euroa jäi tiekunnan maksettavaksi. Se on sellainen summa, mihin pieni tiekunta jollain tavalla pystyy, mutta ilman tukia tämän tekeminen olisi ollut mahdotonta”, Tuomola sanoo.
Siltaremontin kokonaisurakan toteutti Vakka-Suomen Maanrakennus Oy. Törmälä ja Tuomola kiittelevät kaiken sujuneen erinomaisesti.
“Päätös tehtiin vain reilu vuosi sitten, remontti alkoi huhtikuussa ja silta otettiin käyttöön kesäkuun alkupuolella. Koko hanke eteni joka tavalla kivuttomasti ja todella nopeasti”, Tuomola kiittelee.
Uuden sillan Törmälä ja Tuomola ennakoivat kestävän ainakin seuraavat 50 vuotta.
“Mahdollisesti jopa puolet pidempäänkin”, Törmälä heittää.
Lehteläntien silta ei ole ainut noin 50-vuotias silta, joka on vaatinut remonttia. Törmälä kertoo, että Huittisissa puuhaillaan parhaillaan kolmea muutakin melko vastaavaa hanketta. Muutama silta on myös jo ennätetty korjata.
Uusimistarpeita on keskustan kupeessa Kallontien sillalla, lähellä Punkalaitumen rajaa olevalla Koskenojan sillalla ja Kipahteen sillalla, jossa Törmälä toivoo päästävän kannen uusimisella.
“Varmasti valtionavustuksen nouseminen 75 prosentista 85 prosenttiin on vaikuttanut jonkin verran intoon laittaa siltoja kuntoon. Toki siihen vaikuttaa myös se, että tämän ikäluokan puusiltoja on paljon”, Törmälä uskoo.
Tielautakunnan sihteerinä ikänsä toiminut Törmälä on siltahankkeissa mukana Tiestöpalvelu Seppälän paikallisena avustajana. Tiestöpalvelu on tiekuntien apuna tarvittavissa hakemuksissa ja selvityksissä sekä kilpailutuksessa ja valvonnassa.
“Minulle on vuosien aikana kertynyt paljon hiljaista tietoa, joten kun terveys ei aseta rajoja, niin näin eläkepäivillä on ollut hyvä olla kertomassa sitä tietoa eteenpäin, ettei se mene hukkaan”, Törmälä sanoo.
