Lähes sata huoltajaa, opettajaa, päättäjää ja jokunen tuleva alakoulun oppilaskin oli koolla maanantaina Risto Ryti -salissa järjestetyssä alakouluverkkoa koskevassa info- ja keskustelutilaisuudessa.

Sivistysjohtaja Eija Mattila ja kaupunginjohtaja Viveka Lanne alustivat asiaa kertomalla, että alakouluverkko on Huittisissa jälleen esillä kahdesta syystä. Kaupungin taloudellinen tilanne on haastava ja syntyneiden lasten määrä on vähentynyt viimeisten vuosien aikana odotettuakin jyrkemmin.

Lanne korosti, että kaupungilla on ehdoton tahtotila järjestää opetus tulevaisuudessakin hyvin ja laadukkaasti.

”Nyt mietinnässä olevien ratkaisuiden tavoite on turvata opetusta, kavereita, laadukkuutta ja opettajien töitä.”

Vuonna 2030 noin 200 alakoululaista vähemmän

Mattila totesi, että kouluverkkoasian edellisestä käsittelykierroksesta on ehtinyt vierähtää vasta muutama vuosi, mutta lapsimäärän vähentyminen on yllättänyt kaikki ennusteet.

”Ensimmäinen merkittävästi pienempi ikäluokka syntyi vuonna 2017, mikä tarkoittaa, että nämä lapset aloittavat koulutiensä ensi syksynä. Tästä eteenpäin ikäluokat pysyvät toinen toisensa jälkeen siellä noin 70 lapsen paikkeilla, kun aiemmin lapsia syntyi Huittisiin vuodessa noin sata.”

Vuoteen 2030 huittislaisten alakoululaisten määrän on arvioitu vähentyvän noin 200 oppilaalla. Samana vuonna oppilasmäärän vähentyminen alkaa näkyä myös yläkoulussa, jossa oppilasmäärä laskee seuraavien vuosien aikana noin sadalla.

Sivistysjohtajan ja kaupunginjohtajan mukaan oppilasmäärän muutoksista on järjestetty luottamushenkilöille iltakouluja jo viime vuoden lopulla ja tätä kautta pyritty löytämään parhaita ratkaisumalleja kouluverkkovaihtoehdoista.

”Koska tällä on vaikutuksia myös henkilöstöön, olemme käynnistäneet yt-menettelyn”, Mattila kertoo.

Monta erilaista mallia

Mattila esitteli erilaisia malleja, joista ensimmäisessä Suttilan alakoulu poistuisi käytöstä ja yhdistyisi Lauttakylän kouluun jo vuonna 2025.

Toisessa kolmen alakoulun mallissa loppuva alakoulu olisi Sampu, mutta sen noin sata oppilasta mahtuisivat Lauttakylän kouluun vasta vuonna 2029.

”Lauttakylän koulun oppilasmäärä ei laske muutamassa vuodessa niin merkittävästi, että kaikki sampulaiset mahtuisivat sinne aiemmin”, Mattila perusteli.

Kolmannessa mallissa loppuisivat sekä Suttilan että Sammun alakoulut ja Huittisiin jäisi enää kaksi alakoulua.

Lauttakylän koulu on suunniteltu 2-sarjaiseksi eli tarkoitus on, että jokaista ikäluokkaa on kaksi luokkaa. Mattilan mukaan Sammun oppilaiden siirtyessä Lauttakylään voisi ainakin joidenkin ikäluokkien osalta tulla tarve jakaa ikäluokka kolmeen.

Sivistysjohtaja kertoi, että muutoksella olisi jonkin verran vaikutuksia myös koulukuljetuksiin, sillä Suttilan koulun loppuessa kaikista sen oppilaista tulisi kuljetusoppilaita. Sammussa muutos ei olisi yhtä suuri, sillä iso osa oppilaista kulkee Sampuun nyt Lauttakylän suunnasta.

Vaikka esimerkiksi kuljetuskustannusten muutoksia on osin mahdoton varmaksi laskea, Mattila ynnäsi, että mitä isompia muutoksia kouluverkkoon tehdään, sitä kustannustehokkaammaksi opetus saadaan.

”Kahden alakoulun malli olisi selvästi kustannustehokkain”, hän totesi.

Yleisössä tartuttiin välittömästi havaintoon, että vaihtoehdoissa ei ollut huomioitu ollenkaan Sallilan alakoulun lakkauttamista.

Antti Heikkilä (ps) painotti, että mikäli muidenkin koulujen kohdalla asiaa käsitellään taloudellisista näkökulmista, on se tehtävä myös Sallilan osalta.

Tätä piti reiluna myös Katja Leino-Murtojärvi (sdp) joka toi esille, ettei Huittisissa tulisi ainakaan kasvattaa opetusryhmien kokoja.

”Ei ole kovin tasapuolista, että jonkun opettajan ryhmässä on kahdeksan oppilasta ja toisen 28, kun molemmat saavat saman palkan. Eivätkä tällaiset 28 oppilaan ryhmät ole nykypäivää, ryhmäkoot ovat arvovalintoja.”

Jenni Kutila muistutti, että Huittisten kaupungin strategiassa on nostettu esiin yhteisöllisen kyläasumisen mahdollistaminen, mitä oma koulu tukee.

”Suttilaan rakennettiin 10 vuotta sitten uusi koulu, joka haluttiin tehdä 60 oppilaalle”, Kutila totesi samaan aikaan kun luvuista oli mahdollista nähdä, että lähivuosina oppilasmäärä pysyi noin 50 oppilaassa.

”Koulussa käydään myös Lauttakylän koulun oppilaaksiottoalueelta Löysälästä, nämä lapset eivät luvuissa näy”, Kutila huomautti.

Maria Kankaanrantaa kiinnosti olisiko koulujen tiloja mahdollista hyödyntää esikoulutoimintaan. Johanna Norrikin totesi, että heillä on hyviä kokemuksia siitä, että esikoulun on voinut käydä Sammussa ja näin tilat ja ihmiset ovat tulleet tutuiksi jo ennen koulun alkamista.

Tämän Lanne tyrmäsi taloudellisin perustein.

”Päiväkotirakentamista koskevat erilaiset normit, mitä koulurakentamista. Yksi koululuokalle suunniteltu luokka ei sovellu esikouluryhmälle”, hän perusteli.

Kuntalaiskysely avautuu tällä viikolla

Mikko Kaunisto (vas) jyrähti Sallilan koulun ja sinne kuuluvan remontin puolesta.

”Sitä on nyt vuosikaudet odotettu, kun samaan aikaan Lauttakylän kouluun on hakattu miljoonia.”

Nina Peltola uhkasi äänestää jaloillaan, mikäli Sammun koulu lopetetaan.

”Tämä on arvokysymys. Ensin Lauttakylään ei saatu uutta koulua millään ja me valitsimme Sammun, jossa lapset tuntevat toisensa ja viihtyvät. Jos koulu lopetetaan, niin minä pistän taloni myyntiin ja muutan pois.”

Nuorisovaltuuston edustajat olivat kiinnostuneita kuulemaan, mihin mahdollisesti vapautuvat koulurakennukset käytetään.

Lanne myönsi, ettei kiinteistöistä tule säästöjä ellei niistä päästä eroon.

”Vaihtoehtoina ovat myynti tai purkaminen, mutta ensin pitää päättää siitä, missä käydään koulua.”

Useampi vanhempi kertoi lapsen tulleen koulusta itkien, koska oli jo kuullut oman koulun loppuvan.
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Hannu Haapasalo (kesk) korosti, ettei asiassa ole tehty vielä mitään päätöksiä vaan viranhaltijat ovat tehneet pohjaesitykset, joiden pohjalta päättäjät voivat lähteä asiaa käsittelemään.

Kaupunki avaa tämän viikon aikana aiheesta kuntalaiskyselyn, johon toivotaan mahdollisimman paljon vastauksia.