Suttilan koulun oppilaat eivät jääneet laakereilleen lepäämään, kun kuulivat, että Huittisissa pohditaan tulevaisuuden alakouluverkkoa.

Koulun oppilaskunta päätti yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa järjestää iltakoulun, jonne kutsuttiin päättäjiä tutustumaan Suttilan koulun toimintaan.

”Sekä lapset että me vanhemmat mietimme, miten saisimme tuotua esille sitä, millainen Suttilan koulu on. Päättäjät ovat tekemässä isoa ratkaisua koulun kohtalosta, mutta moniko heistä edes tietää, miten hyvin toimiva ja moderni oppimisympäristö täällä on”, Katriina Kalliokorpi kertoi.

Kaupunginvaltuutettu Seppo Peltola (kesk) myönsi, että visiitti Suttilan koululle oli ensimmäinen.

”Arvostan sitä, että lapset lähtevät itse toimimaan ja tekevät jotain asioiden eteen. Tämä kutsu oli aivan mahtava juttu ja on selvää, että paikalle pitää tulla, kun muksut pyytävät”, hän kiitteli heti ovella.

Vuodesta toiseen vellova koulukeskustelu harmittaa Peltolaa.

”Itse en missään tapauksessa haluaisi sulkea yhtään koulua, mutta toki Huittisten tilanne on nyt haastava. Itse koen, että Suttilan koulun sulkeminen olisi täysin hölmöläisten hommaa, kun rakennus on aivan uusi ja oppilaspaikat lähes täynnä. Siitä ei voisi kovin suurta säästöä syntyä”, hän pohti.

Peltola ennakoi alakouluverkon tuovan kiivasta keskustelua päättäjien välille.

”Toivon kuitenkin, että jokaisen annetaan tuoda oma mielipiteensä esiin, eikä päätöksentekoa lähdetä rajoittamaan.”

Myös koulun perässä voidaan muuttaa

Elokuussa Huittisiin nimenomaan Suttilan koulun perässä muuttanut Mirkku Forsberg toivoi, että Huittisissa käytävä keskustelu ei keskittyisi liiaksi negatiivisiin näkymiin.

”Olen itse elävä esimerkki siitä, miten olen halunnut oman lapseni pieneen kyläkouluun ja muuttanut ilman tietoa työpaikasta uudelle paikkakunnalle”, hän kertoi.

Forsberg tietää, että Helsingissä vanhemmat tekevät paljon koulushoppailua, jossa lapsi halutaan tiettyyn kouluun, kun koulussa on tarjolla jotain vähän erityisempää.

”Nykyään ihmiset tekevät paljon etätöitä, joten sekään ei ole este sillä, ettei hyvän koulun perässä voitaisi muuttaa tänne. Mielestäni tämä pitäisi ehdottomasti nähdä mahdollisuutena.”

Pieni yksikkö on isoa joustavampi

Suttilan koulun johtaja Pilvi-Sisko Godin muistutti, että vaikka Suttilan koulurakennus on uusi, kymmenen vuotta sitten valmistunut, ei rakennus tee koulua.

”Meillä on täällä loistava henkilökunta, jolla on hyvä olla ja se heijastuu myös lapsiin ja siitä edelleen heidän perheisiinsä.”

Johtaja korosti, että pienessä yksikössä on paljon etuja.

”Meillä voi aamulla olla joku suunnitelma, mikä on parin tunnin päästä mennyt päälaelleen, mutta se ei ole minkäänlainen ongelma. Pystymme joustamaan ja muuttamaan suunnitelmia aina tarvittaessa.”

Suttilan koulu on mitoitettu 60 oppilaalle, tällä hetkellä koululaisia on kymmenen vähemmän. Oppilasennusteiden mukaan määrä tulee tulevina vuosina laskemaan, mutta Godin huomautti, etteivät ennusteet ole Suttilan kohdalla päteneet aiemminkaan.

”Vuoden 2017 kouluverkkoselvityksen mukaan meillä pitäisi olla tällä lukuvuodella 39 oppilasta, mutta niin vain on huomattavasti enemmän.”

Tärkeää keskustelua päätösten tueksi

Kovinkaan monelle päättäjälle koulua ei päästy lopulta esittelemään. Paikalle ilmestyi illan aikana alle kymmenen kaupunginvaltuutettua.

”Yllättävän vähän meitä on paikalla”, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Hannu Haapasalo (kesk) harmitteli.

Hän piti tärkeänä, että niin oppilaita kuin vanhempia kuunnellaan tarkalla korvalla.

Myös Aulikki Kuisma (kesk) oli ihmeissään, ettei enempää päättäjiä saapunut paikalle.

”Yhdessä tulemme tekemään tässä asiassa päätökset, joten mielestäni on tärkeää käydä juuri tällaista keskustelua ennen sitä.”

Kuismankin toive on, että Huittisissa pystyttäisiin säilyttämään kouluverkko, joka tarjoaa erilaisia kouluvaihtoehtoja lasten ja perheiden tarpeet huomioiden.

”Toivoisin, että meillä Huittisissa syntyisi enemmän sellainen positiivisen kierre ja nämä maalaillut kuvat lasten määrän vähentymisestä eivät toteutuisi. Tämän kokoiselle porukalle tämä Suttilan koulu olisi juuri passeli, eikä sitä missään tapauksessa kannattaisi lopettaa, jos oppilasmäärät pysyisivät tällä tasolla.”

Ensimmäistä luokkaa käyvä Anssi Kalliokorpi veistelee ensin, että Suttilan koulu on ihan tyhmä ja hän voisi vaihtaa Lauttakylän kouluun, mutta vakavoituu sitten nopeasti.

”Luulen, että tämä on maailman paras koulu. Ainakin tosi 659135, jos ei paras. Tuntusi todella kurjalta, jos pitäisi vaihtaa johonkin toiseen kouluun. Tämä on hyvä paikka meille.”

Ekaluokkalaisen mieleen on etenkin koulun piha-alue, jossa voi talvella laskea mäkeä ja kesällä pelata lipunryöstöä.

”Jalkapallon pelaaminen onnistuu oikeastaan kesällä ja talvella”, Anssi pohtii. Viime viikkoina koulun pihalla ollut Askel Eteenpäin ry:n liikuntakärry saa Anssilta myös paljon suitsutusta.
Anssin mukaan Suttilan koulussa kaikki ovat kavereita keskenään, mutta joskus syntyy myös jotain kinaa.

”Jos jotain toraa tulee, niin se saadaan kyllä aina selvitettyä aika helposti. Opettajat ovat taitavia auttamaan meitä siinä.”

Anssin suosikkiaine on matematiikka, mutta äidinkielikin menettelee.

”Jenni osaa opettaa hyvin, niin mikään ei ole kauhean vaikeaa. Ympäristöopista en oikein välitä.”
Kolmannella luokalla olevaa Sara Järää ei koskaan harmita tulla kouluun.

”Minulla on koulussa paljon kavereita ja opettajat ovat mukavia”, hän perustelee.

Sara mainitsee lempiaineekseen käsityön, mutta hänenkin mielestään oikeastaan kaikki aineet ovat helppoja.

Jos Anssi ei ole aivan varma siitä, onko Suttilan koulu maailman paras, Saran vastaus ei jätä ilmaan minkäänlaisia kysymyksiä.

”Aivan varmasti tämä on paras, en haluaisi olla missään muussa koulussa.”