Ikipuhe-taidenäyttelyssä 18 eri taiteilijan töitä – ”Jotkut asiat vain ovat sellaisia, että ne täytyy tehdä”

Taiteiijapariskunta Sakari Kannosto ja Inka-Maaria Jurvanen Anneli Sipiläisen vaikuttavan suden leukaluuta kuvaavan ”Luulöydös”- teoksen edessä. Kuvassa myös Pauliina-koira.

Vuosisatojen ajan taiteilijoita on kiehtonut Sastamalan ainutlaatuinen luonto, jylhä kansallismaisema ja Pirunvuoren erikoislaatuinen kallioperä. Ikipuhe-taidenäyttelyn kuraattorit, taitelijapariskunta Sakari Kannosto ja Inka-Maaria Jurvanen saivat idean näyttelyn järjestämisestä Sastamalaan jo vuosia sitten.

”Silloin korona pysäytti suunnitelmat, ja projektia siirrettiin”, he kertovat. Tänä vuonna suunnitelma lopulta toteutui.

”Olemme viettäneet yhteistä aikaa saaressa Vammalan Kutalassa, ja samalla pystyttäneet tätä näyttelyä. Saari on lapsuudestani tuttu, se oli vaarini saari. Ihailin jo silloin näitä maisemia”, Kannosto kertoo.

”Kutsuimme kaikkiaan16 arvostamaamme kuvataiteilijaa mukaan näyttelyyn.”

Pirjetta Branderin paperille musteella piirtämät kanat ja kukko ovat pikkutarkkaa työtä.

Teoksia on esillä kolmessa eri paikassa – Pirunvuorella, Emil Danielssonin Kivilinnassa ja Kulttuuritalo Jaatsilla.

”Kantavina teemoina ovat luontoyhteyden syvyys sekä merkityksellisyyden ja pyhyyden kokemukset”, luonnehtii Inka-Maaria Jurvanen.

Osa näyttelytöistä on hyvin hätkähdyttäviä – kuten Pirunvuorella puiden siimeksessä lymyilevät hiippailijat – Nomadit – tai valtavan kokoinen, puinen suden leukaluuveistos Jaatsilla.

Esillä on myös eri materiaaleille tehtyjä piirroksia, värikylläisiä maalauksia ja luonnonmateriaaleista tehtyjä taidonnäytteitä.

Sekaan on ripoteltu väkevää afrikkalaista maustetta – sillä mukana on myös Beninissä sepän ammattiin sukunsa perinteen mukaisesti oppineen Modeste Affaman teoksia.

Beninistä kotoisin oleva seppä Modeste Affama tuo afrikkalaista sykettä näyttelyyn taiteellaan. Hän on tehnyt takana olevat hämähäkit käyttäen materiaalina muun muassa tietokoneen hiiriä.

” Vanhaa takomoamme käytettiin pitkän gon-soittimien valmistamiseen. Gon on kuninkaan viestintäinstrumentti, tiedottaja, joka välittää kuninkaan viestin valtakunnalle”, paljastaa Affama.

Muinainen ja nykyinen rytmittymät näyttelyssä jatkumoksi. Moderneimpina ilmaisutapoina nähdään videoinstallaatio ja tekoälyn luomaa taidetta.

Ikipuheen punaisena lankana kulkee koko ajan yhteys luontoon. Ihminen ravistelee luontoa, luonto ravistelee ihmistä. Yhteyden löytämistä ja rikkoontumista tutkiskellaan. Vaikutuksia – syitä ja seurauksia.

Näyttelyn teoksissa erilaiset kulttuuri ja ajan kerrostumat kietoutuvat toisiinsa.  Erilaiset uskomukset ja hengellisyys kulkevat mukana useissa töissä.

Se kertoo siitä, että ihmisellä on kaipaus ja etsintä yhteyteen – johonkin itseään suurempaan, yliluonnolliseen. Se on näkyvillä kaikissa kulttuureissa. Näyttelytyöt räväyttävät ikkunan auki näihinkin teemoihin.

Pronssinen Pirkko Nukarin uikkuveistos tervehtii näyttelyvierasta nyökkäämällä.

Mikään perinteinen tai tavallinen taidenäyttely ei ole kyseessä.

”Tämä on suurin yhdessä järjestämämme näyttely”, toteaa taiteilijapariskunta. Ulkomailla eri maissa paljon näyttelyitä pitäneinä he näkevät Sastamalan hyvänä kulttuuri- ja taidekaupunkina.

”Onhan sekin hieno ja taidehistoriallisesti merkittävä asia, että tämä Jaatsi on Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenkoti.”

Myös Pirunlinnan historia on kiehtova.

”Emil Danielsson kutsui vierailevia taiteilijoita – niin mekin halusimme tehdä”, Jurvanen mainitsee.

”Kaikki kutsumamme taiteilijat halusivat lähteä tähän mukaan. Tämä näyttely koettiin tärkeäksi.”

Sakari Kannoston pronssista valettu Seireeni on sarjasta Odotus.

Näyttelykokonaisuus on toteutettu yhdessä Sastamalan kulttuuripalveluiden kanssa ja sitä ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus ja Suomen Kulttuurirahasto.

Ikipuhe-taidenäyttelyn taiteilijat ovat:TA Sakar

Erkki Kannosto, Sakari Kannosto, Anna Karhu-Cormier, Nuutti Koskinen, Modesta Affama, Maija Albrecht, Pirjetta Brander, Jukka Hautamäki, Inka-Maaria Jurvanen, Enni Kalilainen, Hanna Marno, Pirkko Nukari, Paavo Paunu, Panu Rytkönen, Kim Simonsson, Anneli Sipiläinen, Jenni Tieaho ja Camilla Vuorenmaa.

Näyttely on auki 15.6.-15.8.2024 ja sinne on vapaa pääsy.

Inka-Maaria Jurvanen käsittelee Taivaushautaus-teoksessaan elämän kiertokulkua.
Tekoälyavusteisesti luodut Jukka Hautamäen työt käsittelevät kuolemaa, elämää, ikuisuutta, ihmisyyttä ja mytologiaa.
Sakari Kannoston Nomadi hiippailee Pirunvuoren puiden siimeksessä. Valkoisen värinsä ansiosta se näkyy kauas myös hämärän aikaan.
Jenni Tieahon pajusta, teräksestä ja kuusenkävyistä luoma hahmo on nimeltään Myrrys. Kivilinnan pihassa se kummastuttaa kulkijaa.
Anna Karhu-Cormierin Palava herbaario on taiteilijan mukaan luonnon ja kulttuurin ristipölytys. Kasvit on dipattu mehiläisvahaan ja ne toimivat myös kynttilöitä.