Vuonna 1969 valmistunut Kiikan seurakuntatalo on Turussa syntyneen arkkitehti Helge Railon (1916-2001) suunnittelema. Ensimmäisen oman arkkitehtitoimiston hän perusti Jonas Cedercreutzin kanssa vuonna 1945. Toimisto on suunnitellut paljon muitakin merkittäviä rakennuksia – kouluja, hallintorakennuksia, hotelleja, kappeleita, kirjastoja, pankkeja, asuintaloja sekä yrityskiinteistöjä.

Kävin tutustumassa rakennuksiin esittelyssä. Kauppaan kuuluu itse seurakuntarakennus sekä lastentalot, joista toinen on päästetty pahasti rappeutumaan ja se on vandaalien jäljiltä. Alueen kokonaisuuteen kuuluva pankkirakennus ja hallitalo ovat myös Railon käsialaa. Samanlaista yksityiskohtaa edustavat muun muassa betoniset kierreportaat, jotka ovat sekä seurakuntatalossa että uimahalliin vievinä. Harkittu kokonaisuus siis. Tielle rakennus näyttäytyy tavanomaisena, mutta sisään mennessä rakennuksen idea avautuu. Siinä on alun alkaen käytetty jokimaisemaa rakennukseen olennaisesti kuuluvana elementtinä. Voin verrata samanlaista maisemaan istuvuutta Sara Hildenin taidemuseon ja Näsijärven kanssa.

Tampereen museoiden Siiri-tietokanta (siiri.tampere.fi) kertoo yksityiskohtaisesti rakennuksen arvomäärityksen teemainventointien (1921-22) jälkeen. Tietopalveluun on tallennettu myös lausunnot. Uusin on päivätty 30.1.2024 Kiikan korttelin 703 asemakaavaa koskien. Museo Vapriikin kuva-arkistoissa olevat kuvat ovat omiaan ilmentämään rakennuksen omintakeisuutta ja tyylitajua.

Maakuntamuseon lausunnossa korostetaan seuraavaa: Rakennettu ympäristö ja maisema / kaavamuutoksen tavoitteena on myös ottaa huomioon alueen kulttuurihistorialliset arvot ja vaalia niitä. Rakennukset on määritelty arvoluokkiin 1-3. Lastentalot on luokiteltu ryhmään 2, ne pitäisi kunnostaa ja säilyttää kokonaisuutena. (vrt. Kiikan pappila on luokassa 3.)

Toimenpidesuosituksen mukaan päärakennus ja jokimaisema tulisi säilyttää. Itse seurakuntarakennus on korkeimmassa arvoluokassa 1. Maakunnallisesti se edustaa rakennustyyppinsä parhaimmistoa modernin arkkitehtuurin joukossa.
Arkeologinen kulttuuriperintö / Kaava-alueella sijaitseva ennestään tunnettu kiinteä muinaisjäännös on Riihimäki. Sen ensimmäiset tutkimukset teki A.O.Heikel 1898 ja viimeisimpänä Maanala Oy 2023.

Itse rakennus on nyt saanut suojelumerkinnän, mutta korostan, että kaikki sisätilat ja materiaalivalinnat on suunniteltu palvelemaan kokonaisuutta. Rakennus voidaan pilata liiallisilla sisätilan muutoksilla, tai jos niitä ei tehdä alkuperäisyyttä kunnioittaen.

Airi Nummelin