Sastamalalainen Essi Lehtinen haaveili jo lapsena, että joskus isona hän vielä suunnittelee kylpylä-hotellin. Arkkitehdin opintoihin hän ei kuitenkaan lukion jälkeen hakenut, mutta suoritti vuosien mittaan niin merkonomin, kuin sisustusartesaaninkin tutkinnot.
”Tärkeimpänä tutkintonani pidän silti kotiäidin tutkintoa”, Lehtinen naurahtaa.
Nyt nainen opiskelee kolmatta vuotta Tampereen ammattikorkeakoulussa rakennusarkkitehdiksi, ja aloittaa opinnäytetyönsä vuoden päästä.
”Päätin jo hakiessani, että jos pääsen opiskelemaan, teen opinnäytetyönäni suunnitelman Sastamalan uimahallista, ja lahjoitan sen kaupungille”, hän kertoo.
Lehtinen on käyttänyt taustatutkimuksiinsa jo runsaasti aikaa, ja keskustellut paljon eri käyttäjäryhmiin kuuluvien ihmisten kanssa. Myös tontin valinta opinnäytetyöhön on tehty. Siinä uimahalli sijaitsee Iisan pellolla.
”Vähän myöhässähän minä nyt suunnitelmineni olen, onhan hankesuunnitelma tulossa kaupunginvaltuuston käsittelyyn vielä tämän loppuvuoden aikana. En myöskään halua astua kenenkään varpaille ja korostan, että tämä on ihan oma projektini. Silti ihmettelen suuresti, miksi noin 60 vuotta suunniteltua uimahallia ollaan nyt rakentamassa niin pienelle tontille”, Lehtinen kummastelee.
”Liikenteellisesti Sylvään alue on jo nyt erittäin hankala ja ahdas”, hän lisää.
Rakennusarkkitehtiopiskelijan mielestä Iisan tontti olisi uimahallille monesta muustakin syystä parempi paikka.
”Ajatellaan nyt vaikkapa kaupunkikuvallisia seikkoja. Iisan pellolta uimahalli erottuisi paljon paremmin, ja sinne olisi myös helpompi tulla kaikista suunnista. Sylvään tontilla halli jää auttamattomasti piiloon”, Lehtinen perustelee.
Esteettömyyteen perehtyneenä hän viittaa myös henkiseen esteettömyyteen.
”Koulu ympäristönä tuskin on kaikille hallin käyttäjille se mieluisin miljöö”, hän selventää.
”Iisa olisi turvallisempikin vaihtoehto”
Lehtinen on pohtinut myös tonttien soveltuvuutta uimahallirakennukselle.
”En tosin ole vielä ehtinyt tutustua kairausten tuloksiin, mutta uskoisin Iisan olevan myös maaperällisesti parempi ja helpompi vaihtoehto”, hän miettii.
”Sylvää on aikanaan vajonnut, ja hallin tekeminen sinne vaatii paalutusta. Ely-keskuksen linjaus alimmasta perustamissyvyydestä on rannassa kadun tasossa. Sastamala kuuluu Kokemäenjoen vesistön tulvariski-alueeseen ja skenaariotilanteessa Sylvään tontti jäisi tulvan alle. Kuka osaa ennustaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia vedenpinnan tasoon vaikkapa 50 vuoden päähän”, Lehtinen kysyy.
”Toki vesistö on padotettu ja vedenpinta on säädeltävissä. Silti kyse on riskialttiista tontista, ja uimahalli on kallis investointi. Pidän Iisaa turvallisempana vaihtoehtona näidenkin asioiden valossa.”
Kritiikkiä yhteispukutiloista
Kriittisesti Lehtinen suhtautuu myös suunnitelmiin yhteispukutiloista.
”On varmasti monta syytä, miksi niitä ei liiemmin suunnitella uusiinkaan halleihin”, hän muistuttaa.
”Onko kukaan miettinyt, miten paljon enemmän niissä on siivottavaa? Paljon enemmän esimerkiksi pyyhittävää seinäpinta-alaa, kuin perinteisissä pukutiloissa ilman looseja. Koska lukioaikanani tein kesätyötä siivoojana, mietin aina näitäkin seikkoja. Siivous kuitenkin muodostaa ison osan jatkuvista ylläpitokustannuksista. Tällaisetkin ratkaisut on helppo tehdä jo suunnittelupöydällä joko toimiviksi, tai sitten ne jäävät huomiotta ja lopputulos voi olla siivoojan kannalta hankala”, hän muistuttaa.
Onpa Lehtinen kuullut muutaman sanovan niinkin, ettei tule käyttämään uimahallia juuri yhteispukutilojen vuoksi.
”Myös tietynlainen yhteisöllisyys jää uimahallikäynneiltä varmasti puuttumaan yhteispukutilojen vuoksi”, hän uskoo.
Miksi lasten opetusallas on suosituskokoa pienempi?
Päättäjiltä Lehtinen haluaisi kysyä, ovatko nämä miettineet hallin paikan nyt varmasti jokaiselta kantilta. Lopullinen ratkaisu Sylvään tontista tuli hänen mukaansa vähän puskista.
Sekin Lehtistä kiinnostaa, miksi lasten opetusallas on vain 70 neliötä. Uimahallien suunnittelu RT-kortissa suosituskoko on 100 neliötä.
”Tuliko tässä rakennuspaikan koko vastaan”, hän miettii.
Omaan opinnäytetyöhönsä Lehtinen suunnittelee suositukset täyttävät altaat, koska Iisan pellolla tila ei tule esteeksi.
Opinnäytetyönsä Lehtinen haluaa tehdä kaupunkilaisia osallistaen.
”Olen perustanut jo aihetta käsittelevän blogin. Otan kiitollisuudella vastaan kaikenlaisen palautteen, joten laittakaa ihmeessä minulle sinne kommentteja”, hän innostaa.
Tästä blogiin