Olohuoneen seinällä olevan käkikellon luukusta kurkistaa käki ja kukkuu tasatunteja. Auringonvalo siivilöityy kauniisti persikanväristen verhojen läpi.
Tunnelma asunnossa on rauhallinen ja leppoisa, kiire tuntuu jäävän kynnyksen toiselle puolelle. Liisa Klinga, 97, on pukeutunut itse ompelemaansa, tyylikkäästi istuvaan asuun ja istahtaa sohvalle. Pöydälle hän on laskenut pinon joulukortteja, jotka ovat kaikki omin käsin piirrettyjä.
Korteissa seikkailee muun muassa veikeitä tonttuhahmoja, ilmeikkäitä eläimiä ja suksilla mukkelis makkelis keikahtanut joulupukki.
On lumisia maisemia, punaisia tupia, kynttilöitä ja joulukuusen ympärillä tanssivia lapsukaisia.
”En minä mikään taiteilija ole, mutta jos johonkin nykytaiteeseen vertaa, niin kyllähän näistä nyt selvän saa – että mitä nämä esittävät”, Liisa selvittää iloisesti hymyillen.
”Näiden tekeminen on mukavaa ajankulua.”
Kortteja on valmiina jo peräti 90 kappaletta, ja kymmenen on vielä tulossa lisää.
”Kaikkiaan sata kappaletta aion tehdä näitä. Kymmenen on aina samankaltaisia, ja niihin tulee sama runo”, hän täsmentää.
Kuvan lisäksi jokaiseen korttiin tulee siis myös Liisan itsensä kirjoittama teksti.
Piirtäminen on ollut mieluista puuhaa lapsesta saakka.
”Kotona ei juuri ollut välineitä, mutta koulusta toin kynänloppuja kotiin, ja niillä piirtelin.”
Joulukortteja Liisa innostui ensimmäisen kerran tekemään ollessaan mukana diakoniapiirissä.
”Sieltä toimitettiin joululahjapaketteja, ja niihin piirsin kortit. Havunoksaa ja kynttilää. Sitten pohdin, että osaanhan minä muutakin piirtää. Päätin tehdä lisää kortteja, ja antaa niitä ystäville joulun alla”, Liisa kertoo.
Sen jälkeen ei kortti-innostus ole hiipunut. Joka joulu hän haluaa ilahduttaa ihmisiä itse tekemillään korteilla.
”Aion jakaa tänä vuonna joulukortin jokaiselle tässä samassa kerrostalossa asuvalle asukkaalle”, Liisa paljastaa.
”Lisäksi niitä jaetaan Vammalan Ystävänpirtin joulujuhlassa. Annan kortteja tietysti myös omille läheisilleni.”
Kädentaitoiselta naiselta sujuvat piirtämisen lisäksi ompelutyöt.
”Kun lapset olivat pieniä, ja olin heidän kanssaan kotona, ompelin vaatteita meidän perheellemme. Kerran, kun olin ommellut itselleni mekon, niin naapurin rouva kysyi, voinko ommella hänellekin. Siitä lähti sitten sellainen, että aloin tehdä vaatteita muillekin”, muistelee Liisa.
Ompelukone hurisee edelleen ja vaatteita syntyy. Toisinaan niihin yhdistyy taiteellisuus.
Kävelemme huoneeseen, jossa Liisa esittelee omaa designiaan – ompelemaansa mekkoa, jonka kankaaseen hän on painanut itse suunnittelemansa kukkakuviot.
”Ja kun kangas oli edullista, niin itse tehden kyseisen mekon hinnaksi tuli suunnilleen 8,5 euroa”, Liisa laskeskelee.
”Olen ommellut mekkoja myös lakanakankaista ja muista, kun on osunut joku hyvä silmään. Kun itse tekee, siinä säästää paljon.”
Ruuanlaitto ja leipominenkin hoituu näppärältä naiselta.
”Ei se leipominen nyt himohommaa ole, mutta mielelläni leivon, kun vielä pystyn.”
Liisa ajattelee, että toimeliaisuus pitää hänet kunnossa ja toimintakykyisenä.
Siivous- ja kauppa-asiatkin hän yhä kykenee itse hoitamaan.
”Plikka käy siivoamassa, vaikka en minä siinä tarvitsisi apua. Ja tietysti saa käydä. Ja plikka ja poika kyytivät minua autolla asioille. Ja kyllä minä itsekin paljon liikun tuolla pyöräkelkalla ja kävellenkin. Sauvojen kanssa tykkään kävellä, niistä saa vähän turvaa.”
Liisa asustaa yksin, hän jäi leskeksi jo vuosia sitten kun rakas aviomies Jorma menehtyi. Miehestään Liisalla on paljon hyviä muistoja.
”Olin nuorena karjapiikana taloissa, sitä kautta minä Jormankin löysin. Ja kiltin miehen sainkin”, hän huokaa.
”Vanhemmiten hänelle tuli alzheimerin tauti, ja hoidin häntä omaishoitajana. Monilla tämä tauti muuttaa persoonaa, mutta Jorma oli kyllä kiltti ja hyväluonteinen loppuun saakka. Hän menetti myös jalkansa, joten loppuaikanaan hän oli pyörätuolissa”, Liisa kertoo.
”Me molemmat olimme seurallisia, ja pidimme siitä, että meille tultiin kylään. Minusta on yhä mukavaa, kun käy ihmisiä kylässä.”
Elämänsä varrella Liisa on työskennellyt myös sekä kukkaruukku- että vaneritehtaalla. Monenlaista kokemusta on matkaan mahtunut.
”Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla niin terveenä. Jotain pientä iän tuomaa on, mutta ei mitään vakavampaa. Kuulokojetta käytän. Olemme pitkäikäistä sukua. Isosiskoni eli 100,5-vuotiaaksi. Meitä on ollut kaikkiaan yhdeksän sisarusta.”
Nykyajan ihmisille Liisalla on hyvä neuvo.
”Sanoisin, että olisi hyvä tyytyä siihen, mitä elämä antaa – että ei vaatisi ylellisyyksiä. Pitäisi osata olla kiitollinen.”
Joulussa kaikista tärkeintä Liisalle on joulun sanoma.
”Uskon Jumalaan, ja tuonne ylöspäin on hyvä yhteys. Kyllä se joulun tärkein sanoma minusta on sanoma Jeesuksesta”, hän pohdiskelee.
”Eikä hyvään jouluun tarvita valtavia lahjamääriä. Omien perheenjäsenten kesken pidämme suurimpana lahjana sen, että pidämme yhteyttä ja olemme yhdessä. Tärkeää joulunvietossa on oikea tunnelma. Lapsenakin, vaikka oli köyhä koto – niin muistan, kuinka katsoin aattona ikkunasta ulos ja oikein tuntui siltä, että joulu leijuu ilmassa.”
Sastamalalaisia kannustetaan lähettämään joulukortteja vanhuksille – keräyslaatikoita kirjastoissa
Osa Liisa Klingan taituroimista korteista löytää vastaanottajan myös Joulupostia ikäihmisille -kampanjan kautta, jossa Sastamalan kaupunki on mukana.
Kampanjassa joulukortteja välitetään kotihoidon ja asumispalvelujen asiakkaille.
Sastamalassa joulukortteja kerätään kaikissa kirjastoissa ja kirjastoautossa.
”Pieni joulukortti voi tuottaa yksinäiselle ikäihmiselle suuresti iloa ja mieltä lämmittäviä välittämisen tunteita pitkäksi aikaa”, Siskot ja Simot ry:n toiminnanjohtaja Hanna Simola kertaa.
Luovan välittämisen yhteisö Siskot ja Simot järjestää yhteistyökumppaneineen järjestyksessään jo kahdennentoista Joulupostia ikäihmisille-kampanjan. Joulukorttikeräykseen osallistui viime vuonna huikeat 137 kuntaa.
Kampanjaan voi osallistua tekemällä joulukortin ja toimittamalla sen keräyspisteeseen 4.11.–6.12. Kirjoita korttiin hyvän joulun toivotukset. Merkitse saajan kohdalle ”Sinulle” ja lähettäjän kohdalle oma nimesi ja Siskot ja Simot. Pudota kortti sellaisenaan keräyslaatikkoon. Ethän sulje korttia kirjekuoreen.
Jos joulukortteja valmistuu runsaasti, voit olla yhteydessä suoraan Sastamalan kaupungin hyvinvointikoordinaattoriin ja sopia toimituksesta erikseen.
Sastamalan yhdyshenkilö: hyvinvointikoordinaattori Mervi Saari, mervi.saari@sastamala.fi/0401848378.
Joulupostia ikäihmisille -kampanjan yhteistyökumppaneita ovat Kuntaliitto, Kansalaisopistojen liitto ja Kansalaisareena. Kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentti Alexander Stubb.
