Osallistuin toissa viikolla uutisseminaariin, jonka yhtenä aiheena oli työmarkkinaneuvottelut ja niiden aikataulu. Samaan aikaan kun Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies piti meille kaupunkilehtien päätoimittajille luentoa Sanomalehtien liiton tiloissa, käytiin seinän takana neuvotteluja journalistien palkoista ja vuosilomista. Ilmeisen erilaiset olivat näkemykset osapuolilla, kuten julkisuudessakin on sittemmin kerrottu. Maanantaina Viestinnän Keskusliitto vastasi Suomen Journalistiliiton antamaan lakonuhkaan työsululla.

Aika karua muuten oli Häkämiehen kertoma viesti Suomen heikentyneestä taloustilanteesta. Teollisuustuotanto on supistunut 6 %, kansantuote 2,3 % ja työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 41 000. Kertoipa hän senkin, että kaiken kaikkiaan maailmantalouden kasvunäkymät ovat heikot, euroalueella kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna edelleen ja julkisen talouden velka kasvaa nopeasti.

Suomessa työvoimakustannukset ovat nousseet jatkuvasti enemmän kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa. Häkämies painottikin, että yleisiin palkankorotuksiin ei tässä tilanteessa ole varaa. EK:n linjauksen mukaan palkkoja voitaisiin korottaa vain yritystasolla, mikäli yrityksen tuottavuuskehitys tekee sen mahdolliseksi.
Varoittihan Euroopan komissiokin Suomea kilpailukyvyn puuttesta, johon sen mukaan yksi syy on kustannusten nousu, jonka taustalla taas ovat viime vuosien palkkaratkaisut.

Ei näytä syksyllä täyteen vauhtiin lähtevien neuvottelujen osalta hyvältä, ei. Turhaan taitaa myös Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtajan Ilpo Kokkilakin peräänkuuluttaa kansalaisilta ja työmarkkinajärjestöiltä realismin tajua, jotta nämä ymmärtäisivät taloustilanteen vakavuuden.