Heikki Tervamäen Huittisten Pappilanniemessä omistamalle, noin kahden hehtaarin ohrapellolle lennähti ongelmaksi tuhatpäinen naakkaparvi. “Tuollaista määrää en ole nähnyt milloinkaan aikaisemmin”, Tervamäki hämmästelee. Pellot ovat vuokralla Voitto Haavistolla. “Ensimmäisenä päivänä linnut olivat syöneet viljaa kymmenen aarin alueelta. Tätä menoa ohramaa on täysin tuhottu noin kolmessa päivässä”, Haavisto uumoilee.
Huittisten kaupunginpuutarhuri Aino Ojansuu toteaa, että naakat tekevät tuhojaan Huittisissakin vuosittain. “Nämä ovat hankalia juttuja, sillä lintu on rauhoitettu.” Ojansuun mielestä maalaisjärki pitäisi ottaa käyttöön, kun mietitään tiettyjen, voimakkaasti lisääntyvien lajien suojelua. Samaa mieltä on kaupungin ympäristösihteeri Matti Forsman. “Kun tulin tänne reilut 30 vuotta sitten, kirkontornissa pesi naakkapariskunta tai kaksi. Nykyisin tilanne on ihan toinen.”
Lue lisää Alueviestistä 16.7.
KESKUSTELE – ONKO NAAKKOJA JO LIIKAAKIN?
Joo meillä tekivät pesänsä savupiippuun ja pesän poisto ei ollutkaan mikään pieni homma eikä halpa ja uutta savupiippuakin piti tehdä pätkä,ei pitäis nykymaailman aikaan enää olla rauhotettu lintu
Irrotettava metalliverkko- tai ritilä hormin päälle niin ei huolia naakoista eikä muistakaan lentävistä. Se on tehonnut meillä jo vuosikymmeniä.
Ihan liikaa naakkoja on monessa paikassa nykyään. En ymmärrä miksi on rauhoitettu?
Voisiko yrittää laittaa pellolle esimerkiksi linnunpelättimiä tai jotain ääntä pitäviä laitteita? Naakat ovat mielstäni kauniita lintuja ja kyllä niilläkin pitää olla tilaa elää.
Eipä taida itselläsi paljon kokemusta naakoista olla kun tollasia ehdottelet. Ei meinaan auta muu kun haulikko.
Pitää varmaan hakea kaatolupa Elykeskukselta
jos näin on niin sitten varmaan saa helposti luvan 🙂
ihan järkkyjä tuhoja mitä noit naakat tekee. Tiedän kyllä mistä puhun koska sukulaisissa on maanviljelijöitä. Elyihmiset vois tulla joskus ulos sieltä lasitornistaan ja tutustua asiaan vaikka kaalimaalla!
Asiaa voi katsoa niin monesta näkökulmasta.. Ihminen on ainoa eläinlaji, joka katsoo oikeudekseen määrätä muiden eläinlajien kohtaloita. Toki on , niin, että jossain vaiheessa tällä menolla täytyy ainakin naakan, valkoposkihanhen ja laulujoutsenen rauhoitus ottaa puntariin. Kaikki ne ovat runsastuneet ihmisten toiminnan vuoksi. Laulujoutsen tosin vain siksi, että ihmiset ovat hävittäneet niiden luontaiset saalistajat melko vähiin.
Kyllä on hirvittävät tappiot jos kaksi ha ohraa menee naakkojen suihin. Eu-tuet ei varmaankan häviä noilta ha:ta joten ole vain tyytyväinen kun ohra jollekin kelpas. Ei ohraa kannata Suomessa muutoin kun tukien takia viljellä.
Kyllä on hirvittävät tappiot jos kaksi ha ohraa menee naakkojen suihin. Eu-tuet ei varmaankan häviä noilta ha:ta joten ole vain tyytyväinen kun ohra jollekin kelpas. Ei ohraa kannata Suomessa muutoin kun tukien takia viljellä.
Jättäkääpä naakat ja muut eläimet rauhaan jo vähitellen ja antakaa linnuille mm. Sastamalassa pesintärauha. Jos linnulla on munat pesässä, sitä ei saa hävittää.
Mikä junttila tämä Tyrvää on eläinten suhteen? Kaikki pitää tappaa, hävittää ja tuhota.
Mene Maija kuule muualle juttujasi visertämään, mutta jätä lehtesi palstalla linnut rauhaan, vaikka mainosmarkkoja mielitkin suunnalta jos toiselta.
Noihin auttaa sellaiset pienet pillerit, valmistaja vihtavuori.
vihtavuorta mäkin laittaisin peliin…
Peliin voisi laittaa vähän järkeäkin kuten tuo huittisten puutarhuri sanoo eli jos on selvästi liikaa jotain lajiketta niin pitäähän lajia hillitä. Miltähän vuosisadalta naakkojen suojelulaki on peräisin??Harvinaisia ne ei ainakaan näillä leveysasteilla ole.Eikä sen puoleen valkoposkihanhikaan.Ja elykeskusko tosiaan tästäkin asiasta päättää?,voi morjens.
Tämän pallomme kantokyvyn kannalta on yhtä “lajiketta” selvimmin liikaa eli ihmisiä.
Naakkaparvi ei lähelläkään tuhatta yksilöä.
Ohraa tuolla alalla on n. 7000 kg. Jos naakka syö 100g/päivä niin tuolla 500 päisellä parvella kuluu koko sadon syömiseen n 5kk eli ollaan liki joulussa.
Tämä siis siinä tapauksessa etteivät muuta syö ja jos pelkällä ohralla elävät niin huonokuntoisina kuolevat seuraaviin pakkasiin.
Jos tuon 500 päisen parven tappaa niin hinta on 500 x 101€ eli 50 000 €.
Ohrasta saa 100 € per 1000kg + tuet. Tuolta 2 ha palstalta tulee ohran myyntituloja 700 €.
Lintujen korvaushinnoilla -50 000 € saavutetaan 700 € kate ohralle vuosittain. Vaikka täystuholla aiheutettaisiin naakkojen poistuminen 10 vuodeksi jää viivan alle yhä -43 000 €.
Nyt tarkkana Huittislaiset näissä talousasioissa kun olette tuota kuntaliitostakin puuhaamassa. Tuollaisia talousmiehiä kun on niin kovin helppo höynäyttää.
Mieluummin katselen lintuja kuin ihmisiä.
Mieluiten lukisin hyvää aviisia, mutta näköpiirissä ei ole kuin etukäteen tarkastettuja juttuja ja kehnoja toimittajia niiden parissa.
Voi mikä taso, voi mikä mätä.
Mutta onhan se nyt järjellä käsitettävä asia, että jos kanta ryöstäytyy hallitsemattomaksi, sitä pitää harventaa. Niinhän kukkapenkkiä ja metsääkin hoidetaan. Naakat ja lokit tehoharvennukseen. Joka haluaa ihailla kaunista naakkaa, täyttäköön sen takkansa reunalle.
Hyttyset ja kärpäset vähissä ja siksi kai pikkulintujakin aina vaan vähemmän. Ilmastonmuutoksen syytä kaikki.
Oisko nuo kärpäset ja muut “öttiäiset” hävinneet myös siksi ettei enää ole lehmiä eikä niittyjä. Naapuri hävitti lehmänsä viime syksynä, ei oo pahemmin näkyny kärpäsiä, ei myöskään pääskysiä………….
Eipä huolta. Sitten, kun ihminen on jo hävinnyt, puut kasvavat ja linnut laulavat. Rotat ja torakat myös kukoistavat.
Meillä teki kerran pesän piippuun mutta älyttiin häätää asukas ajoissa pois. Nuohooja huomasi. Sen jälkeen verkotimme piipun ja aikansa ne siinä kraakkuivat pihapiirissä ja paskoivat yltympäriinsä mutta onneksi häipyivät näköpiiristä,,toivottavasti jonkun viherpiiperjän iloksi jokka täälläkin näyttää ajattelevan että ylisuurella populaatiolla on enemmän oikeuksia kun esim maanviljelijällä.
Täällä kirjoittava viherpiipertäjä näyttää todenneen että ihmislajilla on juuri tuo ylisuuri populaatio. Naakka on Huittisten alueella hyvin vähälukuinen verraten lähes kaikkiin lintulajeihin joita täällä ympärivuotisesti elää.
Mistään ylisuurista populaatioista ei Suomessa lintujen tai muidenkaan lajien osalla ei ole kyse.
Rääkyyhän nuo ja se ottaa päähän. Puhutaan siitä eikä mistään olemattomista tuotannon heikkenemisistä rehuviljatuotannossa. Tai piippuihin pesimisistä tai olemattomasta tautiriskistä tai paskasta esteettisenä haittanako muka.
Aikanaan katsottiin että kun naakka ilmestyy kyliin on se kulttuurin ja sivistyksen airut. Ymmärrän hyvin että sellaista täällä vieroksutaan.
joku kirjoitti: Naakka on Huittisten alueella hyvin vähälukuinen verraten lähes kaikkiin lintulajeihin joita täällä ympärivuotisesti elää.
A)ON VARMAAN JOS AJATELLAAN MITÄ LAJEJA ON ESIM PUURIJÄRVELLÄ JA PALJONKO!!! hei haloo!
Naakka on levinnyt koko maailmassa hyvin laajoille alueille. Suomessa naakkoja on runsaimmin Etelä- ja Länsi-Suomessa, hieman vähemmän Itä-Suomessa ja Oulun läänissä ja vähiten Lapissa. Lapissa naakkoja on vain eteläisimmissä osissa. Suuri osa naakoistamme talvehtii maan eteläosissa, mutta osa muuttaa loka-marraskuussa Länsi-Eurooppaan.
Naakkojen määrä on lisääntynyt viime vuosina runsaasti: 20 viime vuoden aikana naakkojen määrä on kolminkertaistunut. (tunturisusi.com) HUITTINEN EI TEE POIKKEUSTA, PÄINVASTOIN.
Vertasin naakkaa ympärivuotisiin Huittisissa eläviin lintulajeihin.Puurijärvellä ei kovin moni ympärivuotisesti elä.
Suomen pesimäparilukujen valossa naakka näyttää elelevän määriensä perusteella tavallisesti näkemiemme lintujen joukossa lukumääriltään vähäisempien joukoissa.
Naakkoja on nykyisin Suomessa n.100 000 pesivää paria (pespar)
Verokkina muut varislintumme : Varis ja harakka n. 200 000 pespar kumpikin, närhi 160 000 pespar , vain korppi jää alle n. 8 000 pesparin voimin.
Vihatut lokit asettuvat näin ; Naurulokki 110 000 pesparia, kalalokki 80 000 pesparia ja harmaalokki 30 000 pesparia.(Eivät ympärivuotisia)
Vesilinnut taas näin: Tavi ja sinisorsa 200 000 pesparia kumpainenkin . Tukkasotka ja haapana noin 70 000 pesparia kumpikin.(Eivät ympärivuotisia)
Joutsenia on n. 6 000 pesparia ja senkin väitetään jo olevan harvennuskunnossa.
Samoin ajatellaan kanadanhanhesta joka pesii n. 10 000 parin voimin.(Eivät ympärivuotisia)
Metsäkanoja löytyy seuraavasti: Teeri 700 000, pyy 500 000 ja metso 250 000 pesparia.
Tiaiset :Hömötiainen 1 miljoonaa pesparia, talitiainen 800 000 pesparia, sinitiainen 500 000 pesparia, töyhtötiainen 300 000 pesparia ja harvoi nähty kuusitiainenkin 100 000 pesparia.
Punatulkkujakin on 350 000 pesparia. Varpusia ja pikkuvarpusia on kutakuinkin 200 000 pesparia kumpaakin.
Vihattuja ympärivuotisia petolintujamme on niukalti. Kanahaukkoja 5 000 pesparia ja varpushaukkoja 15 000 pesparia. Pöllöjä ei myöskään järin ole. Huuhkajia on 1200 pesparia ja varpuspöllöjä 10 000 pesparia.
Osittain talvehtivia rastaita eli mustarastaita on n. 600 000 pesparia.
Tikoista käpytikka pesii 700 000 parin voimin mutta palokärkiä ei ole kuin 15 000 pesparia siitä huolimatta se saa hauleja niskaansa hakatessaan arvokkaita ladon päätyjä.
Keltasirkku elelee noin 1 000 000 pesparin voimin.
Molemmat peltokanamme ovat istukkaita: Peltopyy 4000 pesparia ja fasaani 20 000 pesparia.
Näistä vain naakat ja lokit aiheuttavat ympäristölle haittaa. Niiden määrää pitää karsia.
nimenomaan