Helena Kaitanen kiinnitti jo vuosia sitten huomionsa siihen, että Huittisiin on keskittynyt poikkeuksellisen paljon maatalouden toimijoita; traktorikauppaa konehuoltoa ja varaosia.
Hänen mielessään alkoi kyteä ajatus yhteisistä konepäivistä.
Viime vuoden lopulla ajatus alkoi saada lihaa luiden ympärille, kun Kaitanen aloitti Huittisten elinkeinotoimen Elävä Huittinen -hankkeen projektipäällikkönä ja pääsi työnsä puolesta koordinoimaan kaupungissa maalis-huhtikuun vaihteessa järjestettävää kaksipäiväistä maatalousalan tapahtumaa.
“Ajatus muutaman konekauppiaan pienestä yhteistapahtumasta on paisunut koko kaupungin kahden päivän hulinaksi”, Kaitanen naurahtaa.
Tapahtumassa alan yritykset esittelevät toimintaansa omissa toimitiloissaan ja piha-alueillaan.
“Pienemmät toimijat ovat mukana isompien tiloissa”, Kaitanen kertoo.
Huittinen on maatalouskaupan keskus, jonne kannattaa tulla kauempaakin. Se on viesti, jonka mukana olevat yritykset haluavat tuoda esiin.
Suomen Traktorimyynnin Kaisa Luoma pitää ajatusta yhteisestä konepäivästä loistavana.
“Tässä saadaan kohtuullisen pienellä panostuksella iso hyöty ja näkyvyys. Järjestelyt eivät ole ylivoimaisia, kun tapahtumat järjestetään omissa tiloissa ja kustannuksetkin pysyvät pieninä, kun ei tarvitse vuokrata kallista messuosastoa”, hän perustelee.
Piharakennus Suomelan Juha Suomela näkee tapahtumassa mahdollisuuden paitsi potentiaalisten asiakkaiden tapaamiseen myös verkostoitumiseen toisten huittislaisten yritysten kanssa.
Yritysten yhteistyö ei ole Huittisissa uusi ilmiö. Autokauppiaat ovat houkutelleet asiakkaita yksissä tuumin kaupunkiin useita vuosia. Huittislaisten kivijalkakauppojen Hullu Yö tunnetaan jo laajalti.
“Kyllä tässä tietyllä tavalla kilpailijoiden kanssa lyöttäydytään yhteen, mutta ei sitä silti voi ajatella niin. Teemme markkinoinnin yhdessä, jotta saamme asiakkaan kiinnostumaan ja lähtemään liikkeelle. Vasta sen jälkeen alkaa kilpailu”, Luoma sanoo.
“Eikä voi sanoa, että Huittisissa mitään veristä kilpailua olisi havaittavissa muutenkaan. Ainakin maatalouspuolella asiakas pyritään palvelemaan heti mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, että jotain varaosaa ei ole heti hyllyssä, neuvotaan paikka, mistä se löytyy. Silloin asiakas tulee toistekin Huittisiin, kun tietää saavansa varmasti palvelua”, Suomela jatkaa.
Varsinkin maatalouden suuremmat hankinnat ovat koko perheen ostoksia. Vaikka isäntä usein kiertää yksin tekemässä traktorikauppaa, käydään viimeinen sana varmistamassa kotoa emännältä.
Osittain siitäkin syystä AgriHuittinen on selvästi koko perheen tapahtuma.
“Ennen saattoi ajatella, maataloustapahtumassa riittää, kun tarjontaa on isännille. Enää asiat eivät ole samalla tavalla, sillä nykyään emännät ovat paljon vahvemmin mukana maatilan arjessa”, Kaitanen tietää.
Lisää tukiaisia öky rikkaille maanviljelijöille niinkö, työläiset maksumiehiksi niinkuin ennenkin.
Hyvä huudella taas nimettömänä ja minun näkökulmastani yhä useampi viljelijä on konkurssin partaalla tai korviaan myöten veloissa. Joten älä huutele öky rikkaista viljeliöistä kun eivät meinaa saada edes leipää johon sitä voita laittaisi! Terveisin maajussin veli!
Tuo on vissiinkin mulle tarkoitettu koska ei täällä kukaan muukaan Mika kirjoittele. En kuitenkaan ole tuon Nimetön kirjoituksen sisällöstä vastuussa. Uskon täysin tuon sanomasi velassa olevista viljelijöistä ja ahdinkosta nyky viljelijöiden joukossa.
Jos ei osaaminen riitä eikä yritys kannata, niin lappu luukulle. Ei siinä maatilan lopettaessa montaa työpaikkaa häviä. Niin toimii markkinatalous. Yrittäjän pitää kehittää uusia tuotteita, jos vanhat eivät kannata. Niin toimii vaikkapa konepajayrittäjä, eikä ala poraamaan valtionavun perään. Oikea yrittäjä ei kehtaa sanoa saamiaan tukirahoja palkakseen, vaan ansaitsee itse palkkansa. Eikös ne maanviljelijät tituleeraa itseään maatalousyrittäjiksi?
Kaikki eivät tykkää siitä, kun demareiden Antti Rinne hallitsee myös palkansaajien sielunmaiseman. Pitäisikö myös kepulaisen pääministerin Sipilän ymmärtää jotain maanviljelystä.