Satafood Kehittämisyhdistys ry:n vastikään valmistunut kirjallisuuskatsaus esittelee Sastamalan koulutuskuntayhtymän alueella tuotettavien kuitukomposiitin raaka-aineeksi soveltuvien kasvien tuotantopinta-alat. Teoksessa käsitellään myös eri kasvien viljelyyn ja kuitusadon korjuuseen liittyviä kysymyksiä.

Kuitukomposiittituotantoon soveltuvia kasvilajeja ovat kuitu- ja öljypellava, kuitu- ja öljyhamppu, viljojen olki, ruokohelpi ja muut nurmiheinät, nokkonen, kauran kuori ja järviruoko. Todennäköisiä raaka-aineita Sastamalassa ovat viljan olki, erityisesti syysviljat sekä öljypellavan ja -hampun varret, jotka saadaan varsinaisen tuotannon sivuvirtana. Tarkoituksena on hoitaa korjuu olemassa olevin maatalouskonein. Sastamalan ympäristössä oli viime vuonna öljypellavaa viljelyssä vajaa sata hehtaaria ja öljyhamppua parikymmentä hehtaaria. Luonteva raaka-aine luonnonkuitukomposiitteihin on myös puukuitu.

Vaatimuksena korkealaatuinen olki

Viljan olkea korjataan jo nyt maatalouskäytön lisäksi sienten kasvualustojen valmistusta varten sekä energiaksi. Käyttö luonnonkuitukomposiittien valmistukseen vaatii kuivaa, mikrobiologisesti hyvälaatuista, rikkakasveista puhdasta olkea, jota todennäköisesti parhaiten saadaan leipäviljan tuotannon yhteydessä. Syysvehnän olkea toimitettiin jo viime syksynä ensimmäiset pienet erät kokeiltavaksi. Kuljetuskustannusten takia kuituraaka-aine on hankittava läheltä jatkojalostuspaikkaa.

Pellava on alituotantokasvi, jolla varsien kuitukäyttö saattaisi tukea öljypellavan viljelyn laajenemista. Pellavan varsien aikaisemmat jalostusyritykset eivät ole kovin hyvin menestyneet. Tässä tapauksessa tuotettavalle raaka-aineelle on löytymässä kysyntää. Pulmana on kuitenkin kuidun irrotus muusta kasvimassasta.

Öljypellava ja -hamppu puidaan myöhään syksyllä, jolloin varsimassan talteenotto kuivana on hankalaa. Vaihtoehtona onkin antaa talven auttaa liotuksessa ja paalata varret vasta keväällä. Pellava, hamppu sekä myös nokkonen ovat vanhoja tekstiilikasveja, joille käyttö luonnonkuitukomposiitteihin voi olla uusi tuleminen. Pellava kukkii alkukesästä valkoisin tai sinisin kukkasin lajikkeesta riippuen. Hamppu on se korkea rehevästi kasvava nokkosen tapainen kasvi, jota näkyy viljelyssä harvakseltaan. Hampun huono ominaisuus on joillakin lajikkeilla oleva korkea tetrahydrokannabinoidipitoisuus, jonka takia viljely on tarkassa valvonnassa. Korkeita pitoisuuksia ei kuitenkaan ole hyötykäyttölajikkeissa.

Kirja kehitystyön tueksi

Satafood Kehittämisyhdistys ry:n kirjallisuuskatsaus Luonnonkuituja tuottavien kasvien tuotanto Sastamalan ympäristössä on tehty osana Sastamalan koulutuskuntayhtymän Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittämishanketta. Hankkeelle on saatu EAKR-rahoitusta Pirkanmaan liitosta. Katsaus on julkaistu sekä rengaskirjana että sähköisesti. Se löytyy Kansalliskirjaston lisäksi oppimisympäristöhankkeen kotisivuilta www.luonnonkuitu.fi. Katsauksessa on koottu yhteen pääasiassa Suomessa tehtyä peltobiomassoihin liittyvää tutkimusta ja kehitystyötä. Kirja on ajateltu lähdeteokseksi ja koulutusmateriaalin pohjaksi oppimisympäristöä kehitettäessä.