Kokemäenjoen vesistöalueella on selvitetty, miten on syytä varautua ilmastonmuutoksesta aiheutuviin muutoksiin vesistöalueen virtaamissa ja vedenkorkeuksissa. Merkittävimmät tulvariskit Kokemäenjoella aiheutuvat talviaikaisista hyydetulvista.

Padotus- ja juoksutusselvityksen tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia pienentää muun muassa Huittisten tulvariskejä sekä vesistöalueen kuivuusriskejä. Selvitys perustuu vuonna 2014 tehtyyn vesilain muutokseen, jonka tavoitteena on helpottaa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ääri-ilmiöihin varautumista.

Pirkanmaan järvien säännöstelyjen kehittämisselvityksessä tarkasteltiin puolestaan aiemmin annettujen säännöstelysuositusten toteutumista. Muun muassa Rauta- ja Kulovettä koskevat suositukset päivitettiin.

Padotus- ja juoksutusselvityksen keskeisimmät toimenpide-ehdotukset liittyvät ennakoiviin säännöstelytoimiin. Niillä hyydetulvariskiä voidaan pienentää Kokemäenjoen alajuoksulla.

Toinen merkittävä toimenpide-ehdotus liittyy niin sanottuun kevätkuoppaan, jolla tehdään tilaa sulamisvesille. Vähälumisten talvien yleistyesssä järvien vedenkorkeutta ei ole enää useinkaan tarvetta laskea keväisin samaan tapaan kuin aiemmin.

”Uuteen tilanteeseen sopeutuminen eli kevätkuopan muuttaminen joustavaksi vaatii selvityksen mukaan joidenkin alueen järvien osalta lupamuutoksia”, kertoo johtava vesitalousasiantuntija Juha-Pekka Triipponen Varsinais-Suomen ELY-keksuksesta.

Järvien säännöstelysuositukset laadittiin yhdessä eri intressitahojen kanssa

Pirkanmaan järvien säännöstelysuositukset laadittiin yhteistyössä vesistöjen ja säännöstelyjen parissa toimivien tahojen kanssa. Eri intressitahojen tavoitteet sovitettiin mahdollisimman hyvin yhteen.

”Suositukset sisältävät sellaisia toimia, joiden toteuttamiseen säännöstelijät voivat osallistua omilla toimillaan. Tavoitteena on edistää riittävää ja avointa tiedon saantia, kohdella vesistön eri käyttäjäryhmiä tasapuolisesti, ottaa huomioon erilaiset vesitilanteet sekä olla aiheuttamatta kohtuutonta ja vältettävissä olevaa haittaa vesiluonnolle tai vesien käytölle”, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Suosituksia on yhteensä kymmenen. Ne koskevat muun muassa vedenkorkeustavoitteita eri vuodenaikoina, juoksutuksia, säännöstelylupien muutostarpeita sekä säännöstelyyn liittyvää viestintää ja yhteistyötä.

“Työ suositusten käytäntöön viemiseksi on jo aloitettu”, Isid jatkaa.

Ilmastonmuutoksesta aiheutuviin muutoksiin varautumista selvittivät yhteistyössä Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset sekä Suomen ympäristökeskus.