Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi Juha-Pekka Huovinen kertoi kuolinpesän verosuunnittelusta Sastamalassa pidetyssä veroillassa.

Kuolinpesän pitämiseen jakamattomana on useita syitä, joista yksi on verotus. “Verottaja kohtelee kuolinpesää tuloverotuksessa omana yksikkönään. Pesän tuloja ei siis jaeta sen osakkaille verotettavaksi”, Huovinen sanoo. “Poikkeuksen muodostaa vain elinkeinotoimintaa harjoittava kuolinpesä, jota verotetaan elinkeinotulojen osalta erillisenä vain kolme perittävän kuolinvuotta seuraavaa vuotta”, hän jatkaa.

Jos pesään syntyy tulojen ja menojen erotuksena säästöä, voi osakas yleensä vaatia säästön jakamista. “Pesä on maksanut tuloistaan kertaalleen veroa, ja kun osakkaille jaetaan osuutta tulosta, he eivät enää maksa siitä veroja toiseen kertaan”, Juha-Pekka Huovinen sanoo.

Kuolinpesän jakaminen vaikuttaa myös luovutustappioiden hyödyntämiseen. “Jakamattoman kuolinpesän omaisuuden myynnistä on voinut syntyä tappiota. Kuolinpesälle syntynyttä luovutustappiota ei voi hyödyntää vähennyksenä osakkaiden verotuksessa”, Huovinen neuvoo.

Kuolinpesä kannattaa useimmiten jakaa, jos halutaan hyödyntää oman asunnon myyntivoiton verovapautta.

“Esimerkiksi ennen lesken ja vainajan yhteisen asunnon myyntiä toimitettava ositus, jossa leskelle annetaan asunto ja perillisille muuta omaisuutta, voi säästää myyntivoittoveroja useita tuhansia euroja”, toteaa Juha-Pekka Huvonen.

“Kuolinpesän jaosta voi olla hyötyä myös, jos kuolinpesä on metsätila, jonka omistamisesta kaikki pesän osakkaat eivät ole innostuneita, tai jos on syntynyt peräkkäisiä kuolinpesiä useiden peräkkäisten kuolintapausten seurauksena”, hän pohtii.

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jonka tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus. Jäseniä on 235 000. Eri puolilla maata on 34 paikallisyhdistystä, jotka järjestävät veroiltoja.