1. Saavut vieraaksi Vanhan kirjallisuuden päiville. Onko tapahtuma sinulle tuttu?
”On tuttu, lähinnä kirjailijaystävien kautta. Olen usein ajatellut, miten mukavaa olisi päästä käymään tapahtumassa. Olen iloinen, kun vierailu tänä kesänä onnistuu.”
2. Kirjapäivien teema on tänä vuonna Naisen paikka. Minkälaisia ajatuksia se herättää, onko Suomi tasa-arvoinen maa? Millainen on naisen paikka kirkossa?
”Tasa-arvo ei ole pysyvää ja muuttumatonta, vaan jokaisen sukupolven on vietävä sitä eteenpäin. Tasa-arvo ei liity vain sukupuolten välisiin suhteisiin, vaan koskee kaikkia vähemmistöjä. Kirjapäivien teema on paikallaan, meidän pitää olla herkkänä sen suhteen, ettemme pidä tasa-arvoa itsestäänselvyytenä.
Verrattuna moniin muihin maihin, meillä on asiat hyvin, mutta se ei riitä. Sama pätee kirkkoon. Globaalissa mittakaavassa meillä on hyvä kirkko, mutta silti meillä on syrjiviä käytäntöjä, jotka luovat epätasa-arvoa. Mielestäni näin ei saisi olla.”
3. Millainen lukutoukka olet?
”Kirjat tulivat elämääni varhain, ne ovat elämäni pelastus. Kirjastot ja kirjaston tädit toivat ihmisarvoa elämääni, kun olin lapsi 1960-luvulla. Siksi olen suuri kirjaston puolustaja.
Kaunokirjallisuuden lukeminen on minulle kuin hengittämistä. Se on tie elämän oivaltamiseen, eikä yöpöytäni ole koskaan ilman kirjaa.
Eläkeläisenä minulla on enemmän aikaa lukea mitä vain, mutta kiirevuosina runot olivat silta sieluni maisemaan. Usein sohvannurkassa luettu runo avasi jonkin tunnelukon. Runoissa teksti on lyhyt, mutta todellisuus pitkä.”
4. Mikä oli lempikirjasi lapsena / nuorena ja mihin arvelet sen viehätyksen perustuneen?
”Luin paljon tyttökirjoja ja pidän niistä edelleen. Mutta tärkein oli Astrid Lindgrenin Saariston lapset. Oma perheeni oli rikkinäinen, ja Saariston lapset näytti minulle, että onnellisuutta voi olla silti, vaikka asiat olisivat rempallaan. Kirja vaikutti minuun suuresti, se loi tunteen ja kokemuksen, että erilaisista elämäntilanteista selviää.”
5. Kertoisitko jonkun lukemiseen liittyvän muiston?
”Olin viisivuotias, ja meidän piti lastentarhassa virkata äitienpäiväksi äidille patalappu. Minulta ei virkkaaminen oikein luonnistunut. Muistan kuinka päiväkodin täti sanoi minulle: Mene sinä, Irja, vaan lukemaan, kun sen sinä niin mainiosti osaat.”
6. Mikä on vaikuttavin lukemasi romaani?
”Viime vuonna luin paljon Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen kytkeytyvää kirjallisuutta. Luin uudelleen Eeva Kilven sotavuosiin sijoittuvan muistelmaromaanitrilogian, erityisesti evakkouden teemat koskettavat.
Ulla-Leena Lundbergin Jää teki taannoin vaikutuksen, se on kirja jonka pariin tekee mieli palata.
Frances Hodgson Burnettin Salaisen puutarhan olen lukenut monta kertaa, sillä eri ikäkausina ja eri elämäntilanteissa se avautuu aina eri tavoin, todellinen klassikko.”
Lauantaina juhlasalissa kello 13 keskustelemassa piispa emerita Irja Askola ja toimittaja, teatteritieteen maisteri Päivi Istala.
Pysyisi vaan siellä Helsingissä tuokin höppänä.
Itse oletkin pysynyt vain lähinnä Tyrväällä, huomaan….
Irja Askola on itsekin sanataituri ja kirjoja julkaissut runoilija. Viisas ihminen. Ihailen häntä.
Irja Askolaa fanitan yhä enemmän kun kuuntelun hänen esiintymistään Sastamalan vanh.kirj.päivillä. ROHKEA ja ihailtava nainen.
Ei ole minun mieleinen !
Ei aiheeseen liittyvää, mutta saisko Purpureista kuvia ja juttuja?Kiitos.
KatsoTyrviksestä
Ihana ihminen ja paljon oli hyvää sanottavaa hänellä.
Aivan upea oli Irja Askolan haastattelu kirjapäivillä. Huipputyyppi! Vilpitön ihailuni!