Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneet perhesurmat ovat vaatineet 61 uhria. Luku on järkyttävä. Nyt sisäministeriössä tehdään aiheesta selvitystä ja haetaan eväitä siihen, miten perhesurmia voitaisiin estää. Selvityksessä käydään myös läpi perhesurmia koskevat esitutkintapöytäkirjat, rikosilmoitukset ja mielentilalausunnot. Selvityksen pitäisi valmistua elokuuhun puoliväliin mennessä.
Perhesurmat pakottavat kysymään, miten nämä surulliset tapaukset voivat olla mahdollisia hyvinvointiyhteiskunnassa. Kysymyksiä on muutenkin paljon, mutta ei juurikaan vastauksia. Perhesurmien ennakointi on asiantuntijoiden mukaan erittäin vaikeaa, mutta kyllä joidenkin asioiden luulisi viestivän perheen pahoinvoinnista.
Useissa keskusteluissa on noussut esiin kysymys, onko yksityisyyden suoja Suomessa jo liiankin suuri. Estääkö se pahimmassa tapauksessa avun saannin sitä tarvitsevalta ja hänen lähipiiriltään? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkijan mukaan nykyinen lainsäädäntö hankaloittaa perhesurmien taustojen selvittelyä.
Hänen mukaansa suuri ongelma on siinä, että surmaajien mahdollisista kontakteista terveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen ei saada tietoja. Eikö nyt pitäisi olla selvää, että tiedonkulkua viranomaiselta toiselle tulee helpottaa lainsäädäntöä muuttamalla?
