
Sastamalan Illo torstaina 11. lokakuuta. Kylänraitilla käy aika kuhina, kun ihmiset kiiruhtavat hankkimaan kaupasta ruokaa, apteekista lääkkeitä, lääkäriltä apua ja eläinkaupasta lemmikkejä. Onpa samalla kyläkäynnillä mahdollisuus piipahtaa myös postissa ja pankissa, kahvilasta puhumattakaan.
”Otan viisi korttia. Ne ovat Aika hienoja”, kehaisee Anu Soro asioidessaan oman kylän postissa.
Postinhoitaja Evert Seppänen laskee nopeasti korteille hinnan, joka ei päätä huimaa.
”Se tekee 15 euroa.”
Apteekin hyllyt notkuvat lääkkeitä ja terveysalan tuotteita. Ovi käy alati, sillä ihmiset eivät turhaan lähde keskustaan hiilijalanjälkeä tuottamaan. Kaikki tarpeellinen löytyy kotikylältä, jos jotakin ei hyllyssä ole, niin tilataan.
Kylän palvelukeskukseksi on valjastettu vireä kyläkoulu. Sellainen perinteinen puukoulu, jota niin oppilaat kuin heidän vanhempansakin rakastavat.
Oho. Onko keskittäminen loppunut?
Lue Alueviestistä keskiviikkona 17. lokakuuta mistä on kysymys.
