Valtakunnan virallisen totuuden mukaan maaseutu autioituu ja EU:n maaseutumaisimman maan väestö pakkautuu muutamiin taajamiin. Sastamalassa, Huittisissa, Punkalaitumella ja Hämeenkyrössä kehitys on kuitenkin Joutsenten reitin mukaan ollut 2000-luvulla päinvastainen.
“Maaseutualueiden väestönkasvu on riittänyt pitämään toimialueen väkiluvun 2000-luvulla kutakuinkin ennallaan reilussa 50 000 asukkaassa”, kertoo Joutsenten reitin toiminnanjohtaja Petri Rinne. Väestö on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2010 ainoastaan harvaan asutuilla alueilla (+2,9 %). Eniten väestöään on menettänyt keskusta-asutus (-8,1 %).
Tiedot käyvät ilmi Joutsenten reitin väestönkehitysanalyysistä. Se löytyy uudesta kehittämisohjelmasta Luova Laakso 2020, joka on jätetty maa- ja metsätalousministeriölle.
Väestönkehitystä on Joutsenten reitillä analysoitu Tilastokeskuksen ruutupohjaisen paikkatiedon avulla. Alue on jaettu ruutuihin, joiden koko on 250 metriä x 250 metriä. Vertailussa on seurattu samojen ruutujen väestönkehitystä vuodesta 2000 vuoteen 2010. Ruutuja on yhteensä 40 432.
Asuttujen ruutujen määrä on Joutsenten reitillä kasvanut 2000-luvulla kasvanut yhdellä prosentilla. Ruuduista on asuttuja 16 prosenttia.
“Harvaan asuttujen ruutujen väestö on kasvanut nopeimmin Hämeenkyrössä (+17,7 %) ja Sastamalassa (+3,1 %), jossa nämä alueet ovat myös positiivisimmin vaikuttaneet koko kunnan väestökehitykseen. Huittisissa nopeimmin ovat kasvaneet keskustan viereiset lähiöalueet (+7,2 %)”, sanoo Petri Rinne. “Väestönkasvustaan huolimatta myös Hämeenkyrö on menettänyt 12 prosenttia keskusta-alueiden väestöstään. Huittisissa ja Punkalaitumella keskustojen väestötappio on ollut kymmenen prosenttia ja Sastamalassa kuusi prosenttia”, hän jatkaa.
Joutsenten reitin kehittämisohjelma tulevalle EU-ohjelmakaudelle 2014-2020 esittelee 24 kehittämisstrategiaa palveluyrittäjyyden, teollisen yrittäjyyden, uusiutuvan energiatuotannon, maa- ja metsätalouden, matkailun, kylätoiminnan, nuorten hyvinvoinnin ja kulttuurituotannon painopisteissä. “Väestökehitysanalyysin valossa erityistä huomiota tullaan kiinnittämään keskusta-alueiden asuinviihtyvyyteen, yhteisöllisyyteen ja elämänlaatuun”, sanoo Petri Rinne.
Seitsenvuotisen kehittämisohjelman kustannusarvio on 10,5 miljoonaa euroa, josta julkisen rahoituksen osuus on 65 prosenttia. “Ohjelmasopimus allekirjoitettaneen maa- ja metsätalousministeriön kanssa ensi vuoden puolivälissä, minkä jälkeen avataan ohjelman hankehaku”, Rinne ennakoi.
Mitenkä on huomioitu alueden sisällä esim Keikyä ja Kiikka?
Tuntuisi rakentamisen perusteella että ainakin Vammalan keskustassa on väestö lisääntynyt.
Kiikonen hiljenee vauhdilla kuntaliitoksen myötä. Miksi kokoomuslaiset halusitte valtaan,ettekä mitään viitsineet tehdä oman kunnan kehittämiseksi?
Satosen kuntaliitoskätyreinä teidät muistetaan.
Mouhijärvi irti kehitysaluekunta Sastamalasta ja suunta Nokialle ja Tampereelle
mistä veromarkat tienataan,ei maataloustukiaisilla pitkälle pötkitä.
Tilastot ovat niinkuin niitä luetaan. Mistähän alkuperäiset luvut löytyvät ? Kyllä on Pehulakin hiljainen nykyään. Kiikka Keikyä akseliakin näköjään joku vielä lämmittelee 🙂 !
Toisaalta kyllä tänne maaseudulle muuton motiivi lienee mahdollisuus isompaan tonttiin, ja vaikka hevosten pitämiseen. Niihin vanhat tilat ovat sopivia. Vanhojen kuntakeskusten lähiöt eivät anna kellekään mitään. Ei homehtuvaa taloa kukaan halua, vaikka olisi ilmainen.
Ja työmatkat pitää tietty olla kohtuullisia.
Kiikoisten “kokoomuslaiset”? Mitään kokoomuslaisia,kurjalistoa ovat.